Joakim Strand:
Eduskunnan puhemiehelle
Pohjanmaa on Suomen teollisuusvaltaisin maakunta. Työllisistä 23 prosenttia toimii teollisuudessa, kun koko maassa vastaava luku on 15. Tuotannosta lähes puolet tulee teollisuudesta, koko maassa ainoastaan viidennes. Teollisuuden liikevaihto on asiakaslukuun nähden huomattavasti suurempi kuin koko maassa, ja esimerkiksi viennin arvo on Pohjanmaalla korkeampi kuin viidessä muussa maakunnassa yhteensä. Pohjanmaan rannikolla siis luodaan ja tuodaan asukaslukuun nähden huomattavasti enemmän euroja maamme hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen kuin missään muualla.
Hallituksen esittämän sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä laajasti päivystäviä sairaaloita jää maahamme 12 ja osa nykyisistä keskussairaaloista joutuu supistamaan toimintaansa.
Vaasa on vahva energia- ja vientiteollisuuden keskittymä, ja alueella on monipuoliset liikenneyhteydet:
kansainvälinen lentokenttä, jonka matkustajamäärä vuonna 2015 oli noin 300 000, kansainvälinen lauttaliikenne, jonka jatkuvasti nouseva matkustajamäärä on noin 200 000 henkilöä vuosittain, vilkkaat raskaan liikenteen tieväylät sekä junaliikenteen porttiasema kansainvälisille merikuljetuksille. Alueella on vuorokaudenajasta riippumaton korkea riskitaso niin teollisuuden kuin liikenteenkin suuronnettomuuksille, mikä edellyttää valmiutta nopeaan hoitoon ja pelastustoimiin.
Tarve ympärivuorokautiseen monipuolisten palveluiden saatavuuteen korostuu entisestään, kun otetaan huomioon pelastushelikoptereiden epäoikeudenmukainen jakautuminen maassamme ja Vaasan seudun ja Pohjanmaan rannikon sijoittuminen niiden ulottumattomiin.
Pohjanmaan erityispiirteisiin lukeutuu myös ruotsinkielisten suuri osuus. Ruotsinkielisiä on väestöstä noin puolet, ja osuus on suomenkielisiä suurempi. Äidinkielen käyttö on perustuslailla turvattu kielellinen oikeus ja erityisen tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta. Vaasan keskussairaala on Suomen ainoa aidosti kaksikielinen keskussairaala. Vaasassa on myös laaja-alaiset koulutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla niin suomen kuin ruotsinkin kielellä, ja niin Vaasan keskussairaala kuin alan korkeakoulutkin tekevät aktiivista yhteistyötä myös yliopistollisen lääketieteellisen koulutuksen kanssa.
Yksi hallituksen kärkihankkeista on digitaalisen kasvuympäristön rakentaminen, jonka tavoitteena on edistää digitaalisia palveluita. Hallituksen tavoittelema digiloikka on mahdollista laajentaa myös erikoissairaanhoitoon, ja käynnissä on jo hankkeita virtuaaliklinikoiden perustamisesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö onkin esittänyt, että virtuaalisia terveydenhuollon palveluita voidaan
lähtökohtaisesti verrata perinteisiin vastaanottokäynteihin, ja myös Valvira suhtautuu etäpalveluihin myönteisesti. Vaasan keskussairaalalla olisi maan ainoana aidosti kaksikielisenä sairaalana erinomaiset mahdollisuudet palvella digitalisaatiota hyödyntäen alueen väestön lisäksi myös maan muuta ruotsinkielistä väestöä (noin 300 000).
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa huomioida alueiden ominaispiirteet sekä tekemiensä ratkaisuiden yhteyden koko maamme talouteen, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, viennin edistämiseen sekä uusien (etenkin teollisten) työpaikkojen
ja resurssien luomiseen, miten hallitus konkreettisesti turvaa kielelliset oikeudet tehdessään päätöstä eri sairaaloiden
tulevasta statuksesta, miten hallitus aikoo turvata terveydenhuoltopalveluiden ympärivuorokautisen saatavuuden Pohjanmaan rannikolla suuronnettomuuksien varalta ja miten hallitus huomioi Vaasan keskussairaalan kehitysmahdollisuudet palvella alueensa väestön lisäksi myös maan muuta ruotsinkielistä väestöä?
Vastauksena kysymykseen ministeri Rehula esittää:
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistuksen valmistelu on käynnissä. Sote-uudistuksessa toteutetaan laaja asiakaskeskeinen palveluintegraatio, joka on keskeinen keino toteuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista ja parantaa palveluiden toimivuutta yhdenvertaisella tavalla. Uudistuksessa valmisteltavien uusien järjestämisrakenteiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistuksen
tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja
asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon.
Uudistuksen jälkeen maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Alueiden ominaispiirteiden huomiointia toteutetaan muun muassa osana maakuntien ja valtion välistä neuvottelumenettelyä.
Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativat sekä muut harvinaisemmat ja kalliimmat palvelut ja toimenpiteet kootaan valtakunnallisesti tai alueellisesti hoidettavaksi viiden yliopistollisen sairaalan ja seitsemän muun laajan ympärivuorokautisen sairaalayksikön puitteissa. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhteispäivystystä. Niissä säilyisi myös
tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen osaaminen. Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen puitteissa on mahdollisuus ylläpitää
näissäkin sairaaloissahuomattavan kattavaa päivystystä, jos se alueellisesti katsotaan tarpeelliseksi. Myös yhteistyö yli nykyisten erityisvastuualueiden rajojen (tulevien yhteistyöalueiden rajojen) tulee olemaan jatkossakin mahdollista.
Valmistelussa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla ja maakuntalailla on tavoitteena turvata vahvasti asiakaan ja potilaan oikeus saada palvelut valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Kielelliset oikeudet tullaan kirjaamaan valmisteltavaan lainsäädäntöön.
Terveydenhuoltolain mukaan yksikielisen kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa kunnan tai kuntayhtymän kielellä. Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä. Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään laissa.
Vaasan sairaanhoitopiiri on päättänyt kuuluvansa TYKS:n erityisvastuualueeseen. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri on kaksikielinen. Terveydenhuoltolain § 44 mukaan toiseen
erityisvastuualueeseen kuuluva sairaanhoitopiiri voi sopia toisen erityisvastuualueen kanssa erikoissairaanhoidon yhteistyöstä, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten potilaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Tämä laajentaa mahdollisuuksia tarjota palvelua eri kielillä.
Hallitusohjelman mukaan myös pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Maakuntien yhteistyöalueista säädetään tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämislaeissa. Lainsäädännöllä on tavoitteena vahvistaa edelleen ensihoitoa. Pohjanmaalla sijaitseva Hätäkeskuslaitoksen Vaasan hätäkeskuksen voi osaltaan turvata alueellista suuronnettomuuden varautumista. Hätäkeskuslaitoksen verkottuneella toimintamallilla se pystyy tarjoamaan palveluita tarvittaessa koko Suomen alueelle ruotsin kielellä. Uudet vuosina 2016 ja 2017 käyttöön otettavat tietojäjestelmät ja ohjelmistot antavat tähän entistä paremmat mahdollisuudet.
Hallituksen linjauksen mukaisesti sosiaali- ja erveydenhuollon uudistuksessa luodaan valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden tuottajan.
Tämä antaa sairaalalle mahdollisuuksia erikoistua ja kehittää monimuotoisia, myös sähköisiäpalveluitaan. Vaasan keskussairaala on kehittänyt terveydenhuoltoa aktiivisesti muun muassa potilasturvallisuuden alueella ja tuottanut siinä yhteydessä ruotsinkielistä koulutus- ja neuvonta-aineistoa.
Helsingissä 3.6.2016
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula
