Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mats Löfströmin /r näin kuu-luvan kirjallisen kysymyksen KK 395/2015 vp:
Mihin jatkotoimiin hallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että Tukesin poikkeuslupa neonikotinoideja sisältävien valmisteiden käyttöön ei johda mehiläiskuolemiin, kuten
muualla Euroopassa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 mehiläisyhdyskuntaa. Mehiläishoitajista noin 70 % kuu-luu Suomen Mehiläishoitajien Liittoon, jolla on 2 250 jäsentä. Yhden yhdyskunnan hunajasato on noin 40 kg vuodessa ja kotimainen tuotanto kattaa 45 - 75 % kulutuksesta. Mehiläisyhdys-kuntien talvikuolleisuus liikkuu 10 ja 15 % välillä ja on riippuvainen yhdyskuntien voimakkuu-desta, mehiläisten loisista ja taudeista sekä säätilasta. Tavallisin tauti on varroa-punkki, suoraa mehiläiskuolleisuutta ei ole tavattu Suomesta. Ahvenanmaa on varroa-punkista vapaa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes vastaa kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä Suomes-sa. Hyväksyminen tapahtuu kahdessa portaassa. Ensin tehoaineet arvioidaan ja niiden hyväksyt-tävyydestä päätetään Euroopan Unionissa, jonka jälkeen kasvinsuojeluaineet arvioidaan ja hy-väksytään jokaisessa maassa erikseen. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA osallistuu työhön. Sekä tehoaineen että kasvinsuojeluaineen arviointiin sisältyy mehiläisiä ja muita pölyttäjiä koskeva arviointi.
Keväällä 2012 julkaistiin kaksi tutkimusraporttia jotka osoittivat, että neonikotinoidien ryhmään kuuluvilla tehoaineilla on haitallisia vaikutuksia pölyttäjiin. Myös neonikotinoidien käytössä oli esiintynyt ongelmia Euroopassa. Esimerkiksi peitatun siemenen ilma-avusteisen kylvön yhtey-dessä levisi neonikotinoideja. EU-komissio antoi EFSAlle tehtäväksi arvioida kolmen neoniko-tinoidin (klotianidiini, imidaklopridi ja tiametoksaami) peittausainekäytön turvallisuutta mehi-läisille ja muille pölyttäjille. EFSA julkaisi raporttinsa tammikuussa ja vilkkaan keskustelun jälkeen EU-komissio teki päätöksen, jossa aiemmin mainittujen aineiden käyttöä rajoitettiin voimakkaasti ja erityisesti kasveilla, jotka voivat houkutella mehiläisiä, kuten esimerkiksi rypsi ja rapsi. Peittauksella tarkoitetaan kylvösiemenen käsittelyä kasvinsuojeluaineella ennen kylvöä. Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 395/2015 vp
Kolme neonikotinoidia oli Suomessa hyväksyttyinä ja laajin käyttökohde oli rypsin ja rapsin peittaus kirppojen torjuntaan. Suomalainen öljykasvien viljely eroaa Keski-Euroopan käytän-nöistä koska yli 90 % alasta kylvetään keväällä kevätkylvöisillä lajikkeilla, jossa muu Eurooppa kylvää syyskylvöisiä öljykasvilajikkeita. Kevätkylvöisten öljykasvien viljelyala on laskenut huppuvuoden 2010 jälkeen ja on kolmena viime vuonna vaihdellut 40 000 ja 53 000 ha välillä, kun syyskylvöinen ala on ollut vain noin 6 % kevätkylvöisestä. Kylvö tehdään mekaanisilla kylvökoneilla, jolloin pölyämisriski voidaan sulkea pois. Kirpat voivat tehdä suurta tuhoa öljy-kasvikasvustossa, koska vioittavat nuorta tainta, joskus jopa ennen kuin taimi pääsee maanpin-taan. Vaihtoehto neonikotinoidipeittaukselle on ruiskutus pyretroidivalmisteilla, joka ei ole yhtä tehokasta, koska valmisteet ovat kosketusvaikutteisia ja voidaan tarvita useampia ruiskutuksia ennen kuin riittävä määrä kirppoja on torjuttu. Pyretroidivalmisteet käytetään myös muiden kas-vintuhoojien torjuntaan ja toistuva käyttö lisää resistenssin muodostumisen riskiä. Tässä vai-heessa yleinen käsitys Suomessa oli, että neonikotinoidipeittaus ei ollut meillä ongelma eikä onnettomuuksista ollut raportteja.
Tietojen saamiseksi tilanteesta aloitettiin vuonna 2013 tutkimushanke, joka tutki neonikotino-idien käytön sekä peittauksena kirppoja vastaan, että ruiskutuksena myöhemmin kasvukaudella rapsikuoriaisia vastaan. Niin kutsutussa Neomehihankkeessa seurattiin sekä neonikotinoideilla käsiteltyjen että käsittelemättömien rypsipeltojen läheisyyteen sijoitettuja mehiläisyhdyskuntia. Hanke oli kaksivuotinen ja myös mehiläisten talvehtimista seurattiin. Tulokset osoittivat, että rypsin käsittely neonikotinoideilla ei vaikuttanut mehiläisyhdyskuntien menestykseen. Hank-keessa rakennettiin Elintarvikevirasto Eviraan neonikotinoidianalyysien vaatimaa analytiikkaa. Jäämäanalyysit osoittivat, että sekä mehiläisistä että mehiläistuotteista (hunaja, siitepöly, mesi) löytyi neonikotinoidijäämiä, mutta taso oli selvästi akuutin riskin alapuolella. Tasot olivat lähel-lä subletaalia riskitasoa.
Huoli öljykasviviljelyn rajusta vähenemisestä tai loppumisesta Suomesta oli suuri neonikotino-idipeittausmahdollisuuden poistumisen seurauksena. Selkeästi vähäisempi öljykasvien viljely johtaisi kotimaisen kasviöljyteollisuuden kotimaisen raaka-aineen loppumiseen ja samalla koti-mainen osuus rehuvalkuaisesta vähenisi. Öljykasvit ovat myös tervetullut ja hyödyllinen vaihte-lu kasvinvuorotukseen monilla Suomen viljatiloilla.
Kasvinsuojeluainelainsäädäntö sisältää mahdollisuuden poikkeuslupaan. Jos kasvinterveyson-gelmaa ei voida ratkaista muulla tavoin, voidaan aine hyväksyä rajoitetusti 120 päivän ajaksi vaikka tehoaine ei täytä hyväksymisen vaaitmuksia. Tukes myönsi hakemuksesta tällaisen poik-keusluvan keväälle 2014. Poikkeuslupa koski tilojen ja kaupan varastoissa olevan jo peitatun kylvösiemenen käyttöä. Tukes huomioi päätöksessään Neomehihankkeen välitulokset. Koska tilanne ei ollut muuttunut kasvukaudella 2014 jätettiin uusi hakemus poikkeusluvasta sekä syk-syllä 2014 että 2015. Tukes on myöntänyt poikkeusluvan sekä keväälle 2015 että 2016. Poikke-usluvat koskevat rypsin ja rapsinsiementen peittausta kevätkylvöihin. Peitattua siementä ei saa kylvää pneumaattisilla kylvökoneilla.
Syksyllä 2015 jätettyyn poikkeuslupahakemukseen sisältyi myönteiset lausunnot Suomen Mehi-läishoitajien Liitosta ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Mehiläishoitajat korostivat, että voivat kan-Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 395/2015 vp
nattaa poikkeuslupaa niin kauan kuin kylvöä ei tehdä pneumaattisilla kylvökoneilla. Mehiläis-hoitajat totesivat myös, että öljykasvit ovat mehiläisille tärkeitä. Huoltovarmuuskeskus korosti kotimaisen öljykasvituotannon tärkeyttä.
EU-komissio on antanut EFSAlle tehtäväksi päivittää arvionsa neonikotinoidien peittauskäytön riskeistä. EFSA ottaa arviossaan huomioon kaikki heidän käytössään olevan uuden tiedon ja myös Neomehihankkeen raportti on toimitettu EFSAan. EFSAn uusi raportti valmistunee vuo-den 2017 alussa.
Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tilannetta tarkasti. Eviralla on valmius analysoida mehiläi-siä ja mehiläistuotteita, joten mahdollisessa vahinkotapauksessa materiaali voidaan analysoida. Alaa on kehotettu etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmaan. Kemian yritykset eivät ole ra-portoineet uusista vaihtoehtoisista valmisteista ja vaikka sellaisia olisikin olemassa, kasvinsuo-jeluaineiden hyväksymisprosessi on kallis ja aikaa vievä. Poikkeuslupa on tarkoitettu tilapäisek-si ratkaisuksi, mutta koska tilanne on vaikea, poikkeuslupien käyttö on kasvanut myös muualla EUssa.
Helsingissä 22.1.2016
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
