Eduskunta ja hallitus on yksimielisesti ryhtynyt tiukkoihin toimenpiteisiin etenkin iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien suojelemiseksi. Olemme kaikki huolissamme läheisistämme ja meillä kaikilla on vastuu suojella myös meille tuntemattomia ihmisiä seuraamalla tarkasti viranomaisten ohjeita, jotta voimme voittaa tämän näkymättömän vihollisen – koronaviruksen. Rajojen sulkeminen, koulujen sulkeminen, karanteeniin asettaminen, hoiva- ja palvelukotien vierailujen rajoittaminen sekä sosiaalisten tapaamisten rajoittaminen ovat tietenkin rajoituksia, joista haluamme luopua heti tilanteen niin salliessa. Tällä hetkellä rajoitukset ovat kuitenkin tarpeellisia välttääksemme terveydenhuollon ylikuormittumisen. Liikkuma- tai toimintavapautta rajoitetaan sen takia, että yritämme turvata kaikkein tärkeintä ja pyhintä perusoikeutta: oikeutta elämään.
On ollut hienoa nähdä, että meiltä jälleen kerran vaikeissakin tilanteissa löytyy tahtoa ja kykyä yhdistää voimamme. Ainoastaan yhdessä voimme selvitä tästä koettelemuksesta. Ja ainoastaan yhdessä voimme akuuteimman kriisin jälkeen palata arkeen ja rakentaa maatamme taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Vaikka tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on luonnollisesti ihmisten terveys ja turvallisuus on selvää, että tilanteella on dramaattisia taloudellisia seurauksia. Tämän takia hallitus on jo esittänyt lisätalousarvioita ja tukipaketteja miljardien eurojen edestä. Meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen pelastaaksemme yrityksiä ja työpaikkoja. Myös työmarkkinaosapuolet ovat tehneet hyvää työtä. Tulemme suurella todennäköisyydellä näkemään lähiaikoina useita lisätalousarvioesityksiä ja on selvää, että myös kunnat tarvitsevat kipeästi tukea. Moni yritys tarvitsee nyt riihikuivaa rahaa tilille, jotta ylipäätään selviää akuutin kriisin ylitse. Terveet yritykset kyllä jatkavat tulevaisuudessa innovointiakin.
Henkilökohtaisesti toivon, että tämä kriisi lisäisi ymmärrystä niin alueellisen talouden kuin huoltovarmuuden tärkeydestä. Onneksi meillä Suomessa elintarvikkeiden omavaraisuusaste on noin 80 % ja meillä on suuret ruokavarastot kriisitilanteita varten. Sen sijaan Ruotsissa omavaraisuus on herättänyt huolta – jopa puolet Ruotsissa syödystä ruuasta tuodaan ulkomailta. Vaasan satama on yksi maamme harvoista satamista, joka saa jatkaa liikennöintiä, tavaran maahantuontia ja vientiä. Nämä logistiikkavirrat vahvistavat sataman asemaa pidemmällä aikavälillä.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä haluan kiittää kaikkia niitä arjen sankareita, hoitohenkilökuntaa, apteekkien, kauppojen sekä rahoitusalan työntekijöitä, siivoojia, ruoantuottajia, turvallisuudestamme vastaavia ja kaikkia muita, jotka nyt eturintamassa käyvät taistelua koronavirusta vastaan. Tämänhetkinen tilanne on vaatinut uudelleenjärjestelyjä myös mm. koulutusalalta ja useimmilta yksityisiltä aloilta. On ollut hienoa nähdä minkälaiseen joukkuehenkeen, joustavuuteen ja kekseliäisyyteen tämä on johtanut. Loppujen lopuksi yhteiskunnan sivistyksen taso mitataan sillä, miten se kohtelee niitä, jotka eniten tarvitsevat suojelua ja tukea. Tämän takia elämme väliaikaisesti useiden rajoitusten kanssa mutta yhdessä selviämme tästäkin kriisistä.
