Arvoisa puhemies,
Kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030:sta on tullut yhteiskunnassa laajasti hyväksytty tavoite. Erityisen hienoa on se, kuinka monipuolisesti tänä päivänä puhumme kestävästä kehityksestä. Agenda2030-tavoitteet eivät koske vain ympäristöä, vaan ne koskevat myös työllisyyttä, eriarvoisuutta, kuluttamista, tyttöjen ja naisten oikeuksia, kansalaisyhteiskuntaa ja niin edelleen.
Kansainväliset järjestelmät ovat tärkeässä osassa tätä työtä ja niiden kautta maat saadaan yhdessä ponnistelemaan tavoitteita kohti. On Suomen etu ja rooli tukea näitä prosesseja, myös itsemme vuoksi.
Arvoisa puhemies,
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n mielestä lähtökohdan kaikille päätöksille tulee olla, että ne edistävät kestävää kehitystä. Tätä ei kuitenkaan saa tarkastella liian mustavalkoisesti. On yhtä lailla meidän vastuullamme pitää huolta, että päätökset Suomessa tai Euroopassa eivät esimerkiksi lisää päästöjä köyhemmissä maissa, vaan että toiminnalla on Suomen ulkopuolisissa maissa myönteinen "kädenjälki", aivan kuten ympäristövaliokunta toteaa.
Viime viikolla päättyi Glasgown ilmastokokous. Vaikka kokouksen tulokset jättivät toivomisen varaa, on nyt olemassa selkeä suunta sille, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen. Kansainvälinen yhteistyö on aivan keskeistä tässä ja etenemistä tullaankin arvioimaan nyt vuosittain. Tärkeimmät toimenpiteet tehdään tällä vuosikymmenellä.
Arvoisa puhemies,
Sosiaalinen kestävyys on merkittävä osa kestävää kehitystä. Pandemian aikana kehitys on ollut valitettavaa monissa maissa. Äärimmäinen köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet, sukupuolten välinen tasa-arvo on taas heikentynyt. Suomessa, joka on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille, on väkivalta jäänyt yhä piiloon. Koronavirus on monissa maissa vaikuttanut myös sisäiseen vakauden ja turvallisuuden heikkenemiseen, ihmisoikeuksien toteutumiseen ja demokratiakehitykseen. Pandemia ja viimeaikaiset tapahtumat Euroopassa ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on, että pidämme yhteisistä periaatteistamme kiinni ja että kovassakin paineessa puolustamme oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.
Kuten tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä todetaan, on kehitysyhteistyönrahoituksen matala taso yksi Suomen suurimmista haasteista toimintaohjelman toteutuksessa. Suomella on siis kirittävää, jotta olisimme uskottavia toimijoita pohjoismaalaisessa viiteryhmässä ja globaalisti. Suomen tulisi jo tällä hallituskaudella lähteä korottamaan kehitysrahoitusta kohti 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, jotta tavoite saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Glasgown lupaukset lisärahoituksesta ilmastonmuutoksen sopeutukseen edellyttävät myös toimia jo tällä vaalikaudella.
Arvoisa puhemies,
Agenda 2030-tavoitteet eivät ole vain valtioiden välinen hanke. Ne koskettavat mitä suurimmissa määrin myös yrityksiä ja kansalaisia. Myös esimerkiksi ulkoasiainvaliokunta painottaa, että kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämisestä on tulossa menestyvän liiketoiminnan perusedellytys. Valtiot eivät pysty tekemään tätä muutosta yksin, vaan tärkeää on välittää viestiä, että Suomi ja maailma on sitoutunut kestävään kehitykseen ja haluaa olla mukana ratkaisemassa globaaleja ongelmia. Siksi RKP:ssä katsomme, että politiikan tulee edistää muun muassa julkisten ja yksityisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien kasvua ja yritysvastuuta osana yritysten kansainvälistymistä. Meidän täytyy kansallisesti olla lainsäädäntöä yritysvastuusta, jossa huomioidaan kestävät työolot ja ihmisoikeudet sekä mahdollisuudet puuttua ja korjata haitallista toimintaa. Tämä koskee myös lasten oikeuksia. Vaikka maailmassa on tehty väsymättömästi työtä esimerkiksi lapsityövoiman kitkemiseksi, on vaarallinen työ yhä arkea 79 miljoonalle lapselle.
Arvoisa puhemies,
Aika, jossa elämme, tuntuu olevan täynnä uhkakuvia ja epävarmuutta tulevasta. Välillä on kuitenkin hyvä muistuttaa itseämme ja toisiamme edesmenneen professori Hans Roslingin sanomasta. Hän muistutti meitä siitä, että elämme maailmassa, joka on yhä parempi yhä useammalle meistä. Kansainvälinen yhteistyö on tuottanut tulosta ja saanut aikaan muutoksen. Huoli tulevaisuudesta on meille ihmisille yhteinen. Juuri siksi meillä on myös toivoa.
Kiitos.
