Arvoisa puhemies,
Elämme nopean talouskasvun aikaa. Siitä huolimatta, että olemme joutuneet tekemään monia elinkeinoja koskevia kovia rajoituksia ihmishenkien pelastamiseksi, vaikuttaa siltä, että suurin osa ihmisistä on voinut palata suhteellisen normaaliin arkeen. Konkurssiaallolta vältyttiin, vaikka monet alat ovat kärsineet paljon.
Se, että Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun näin nopeasti, kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan. Mutta tiedämme myös, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Ja monet näistä toimenpiteistä ovat mukana ensi vuoden talousarviossa.
Työvoimapula ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat konkreettisia ongelmia, jotka kuormittavat monen yrittäjän arkea. Tämä ongelma koskee teollisuutta, hoitoalaa ja palvelualoja.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Se tarkoittaa sitä, että erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sähköinen oleskelulupahakemus on ratkaistava 14 vuorokauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien tässä salissa olevien puolueiden tulisi ymmärtää tämä. Selvä asennemuutos on tarpeen. Ei ole syytä luoda olemattomia uhkakuvia. Tähän haasteeseen vastaaminen avaa uusia mahdollisuuksia.
Emme nimittäin voi odottaa. Taloutemme rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu itsestään. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022, vaikka työllisyysaste säilyykin korkeana.
Siitä ei pääse mihinkään, että Suomen väestörakenne on epäedullinen. Yhteiskunnan ikäsidonnaiset menot kasvavat ja on ilmeistä, että hoito- ja hoiva-alan työvoiman tarve kasvaa.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuulutti kesäkokouksessaan elokuussa toimenpideohjelmaa, jolla voidaan vastata hoiva-alan työvoimatarpeeseen. Nyt hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinollisen ohjelman hoivahenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä näin.
Arvoisa puhemies,
Rakenteellisia työllisyyttä vahvistavia toimia tarvitaan. Se, että Suomen rakenteellinen työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin pohjoismaisten naapurimaidemme, ei ole mikään luonnonlaki. Ja tarvittavien uudistusten tekeminen on helpointa nyt noususuhdanteen vallitessa.
Millä tahansa mittarilla mitattuna on selvää, että nykyinen hallitus on jo päättänyt mittavista työllistämistoimenpiteistä. Mutta lisää tarvitaan. Meidän olisi vielä sovittava työllisyystoimenpiteistä, joiden myönteinen vaikutus julkiseen talouteen olisi 110 miljoonan euron suuruinen. On tärkeää, että tarvittavien päätösten tekemiselle on sovittu selkeä deadline – 15.2.2022.
Me RKP:ssä olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että hallituspuolueet ovat onnistuneet sopimaan veropaketista, jossa palkansaajien ansiotulovero tosiaan vähän alenee, ja yrittäjien ansiotulovero säilyy nykyisellä tasollaan. Se on tärkeää Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Se, että neuvotteluissa onnistuttiin tekemään tarvittavat korjaukset tutkimusmäärärahoihin, on hyvin tärkeää. Hallitus turvaa Suomen Akatemian myöntämisvaltuuden vuodelle 2022. Koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat aivan keskeisiä peruspilareita, joiden avulla yhteiskuntamme selviytyy monista tulevaisuuden haasteista.
Ilmastotoimenpiteet herättivät paljon keskustelua julkisuudessa. Loppujen lopuksi peruslinjasta, eli siitä, että ilmastotoimenpiteet ovat riittävän kunnianhimoisia, jotta Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2035, vallitsi laaja yksimielisyys. Se on hyvin kunnianhimoinen tavoite. Ja nyt olemme saavuttamassa sen.
Hallitus jouduttaa kestävää kasvua erityisesti tukemalla kestäviin energiaratkaisuihin ja entistä vähäpäästöisempään liikenteeseen tehtäviä investointeja. Tämä koskee sekä yrityksiä että kotitalouksia.
Vihreään talouteen siirtymisen kannalta erityisen merkittävä päätös on kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan. Omassa kotikunnassani Kirkkonummella tämä on esimerkiksi mahdollistanut miljardiluokan investoinnin. Ja monia samankaltaisia hankkeita on suunnitteilla eri puolilla maata. Ilmastotoimenpiteet ovat työllisyystoimenpiteitä. Vähemmän kunnianhimoisten ilmastotoimenpiteiden kannattajat ummistavat silmänsä tieteellisten faktojen lisäksi myös talouden realiteeteilta. Riman asettaminen korkealle hyödyttää Suomea myös taloudellisesti.
Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Se tehdään nyt, ja kotitalouksia kannustetaan vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon, ja korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin.
Eikä tässä vielä kaikki. Talousarvioehdotuksessa on myös kaksivuotinen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskeva kokeilu. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.
Arvoisa puhemies,
Budjettikirjasta voi tehdä monia muitakin tärkeitä poimintoja. Poliisin ja oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan hieman. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heitä koskevat asiat käsitellään oikeudenmukaisesti ja viipymättä. Myös tuomioistuimia uudistetaan siten, että oikeussaleihin asennetaan videotekniikkaa.
Kansalaisten talousosaamisen vahvistamiseksi annetaan lisämääräraha. Sillä pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista. RKP:n mielestä lisätukea tulisi myöntää myös nuorten yrittäjyyden tukemiseen. Sillä tavoin pääsemme eteenpäin.
Muita asioita, joissa nyt tapahtuu huomattavaa edistystä, ovat esimerkiksi opiskelijoiden tulorajojen nosto, perhevapaiden uudistaminen, lapsibudjetointia koskeva pilotointi ja työtulovähennyksen korottaminen yli 60-vuotiaiden houkuttelemiseksi työmarkkinoille.
Arvoisa puhemies,
6,9 miljardin euron suuruinen alijäämä on suuri. Vuoden alijäämää kasvattavat hävittäjähankinnat, uusiin sosiaali- ja hyvinvointialueisiin liittyvät kustannukset sekä nurinkurisesti myös sellaiset kustannukset, jotka johtuvat siitä, että olemme selvinneet talouskriisistä useimpia muita maita paremmin. Mutta alijäämä on vain puolet entisestään, ja suunta on oikea. Olemme myös saavuttamassa 75 prosentin työllisyysasteen, vaikka monien työllisyystoimenpiteidemme vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Se lupaa hyvää siihen nähden, että meidän olisi tarpeen saavuttaa 78 prosentin työllisyysaste.
Ilmastotavoitteemme on kunnianhimoinen, mutta olemme saavuttamassa sen. 78 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen pitäisi myös olla mahdollista, ja ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee tavoitetta täysin.
