Neljäs lisätalousarvio

10.06.2020 klo 15:29

Arvoisa puhemies,

Melko tarkalleen kuusi kuukautta sitten joulukuussa 2019 tässä salissa hyväksyttiin tämän vuoden talousarvio. Jos joku silloin olisi sanonut, että vain puolen vuoden kuluttua käsittelemme ennätyssuurta neljättä lisätalousarviota, jonka suuruus on 5,5 miljardia euroa, kukaan ei takuuvarmasti olisi uskonut häntä.

Valitettavasti tämä on täyttä totta, koska koronavirusepidemia on kurittanut koko maailmantaloutta, Suomen talous mukaan lukien. Kun nyt haemme ulospääsyä tarvitaan sekä kansallinen että eurooppalainen perspektiivi.

Tämä on monessa mielessä historiallinen lisätalousarvio, missä hallitus on kuunnellut maamme talousasiantuntijoita. Vihriälän työryhmä korostaa, että elvytystoimien tulee olla oikein mitoitettuja, hyvin ajoitettuja ja niiden tulee kohdistua oikeisiin asioihin.

Hallitus on tässä onnistunut. Talousarvio antaa suoraa tukea ihmisille kriisistä selviytymiseen.

Nyt käsiteltävänä olevassa paketissa on satoja miljoonia euroja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Paketissa on tukitoimia kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lukioihin ja ammattikouluista yliopistoihin – tämä on erityisen tärkeää RKPlle ja Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle.

Kunnat ovat joutuneet koville koronakriisin takia, ja kunnille maksetaan nyt korvausta niiden verotulojen pienentymisestä 1,4 miljardin edestä.

Lisätalousarviossa on myös massiivinen infrastruktuuripaketti. Yli 400 miljoonaa euroa käytetään uusiin infrastruktuurihankkeisiin, mutta lisäpanostuksia on luvassa myös päätieverkostoon, julkiseen liikenteeseen ja pyöräväylien kehittämiseen. RKP:n ministeriryhmä ja eduskuntaryhmä ovat tehneet lujasti töitä sen eteen, että monia merkittäviä hankkeita Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla on nyt saatu eteenpäin.

Merkittävällä maankäyttösopimuksella hallitus edesauttaa, että maamme pääkaupungissa on oltava kestäviä liikenneratkaisuja ja täällä on voitava asua kohtuulliseen hintaan.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen esitys neljänneksi lisätalousarvioksi sisältää myös tärkeitä tulevaisuuteen suuntautuvia panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin sekä mm. Suomen Teollisuussijoitukseen ja Suomen Malminjalostukseen.

Esimerkiksi energiateknologiateollisuuden synergiat korkean jalostusasteen akkukennotuottajien kanssa luovat merkittävän lisäarvopotentiaalin Suomelle.

Samalla on kuitenkin huomioitava, että sähköistymiskehitys voi lisätä kehittyvästä kiertotaloudesta ja uusiutuvasta energiasta huolimatta myös primäärien metallien ja mineraalien kysyntää, mikä asettaa haasteita luonnonvarojen kestävyyden ja vesistöjen kannalta.

Panostukset digitalisaatioon sekä energian tuotantoon, jakeluun ja varastointiin liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet ovat erityisen kriittisiä tekijöitä vihreälle siirtymälle sekä kestävälle työllistävälle kasvulle. 

Kuten mm. tulevaisuus- & talousvaliokunta ovat tuoreissa lausunnoissaan todenneet, on Suomen määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi.

Nämä tavoitteet edellyttävät uusia innovatiivisia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön ja myös muiden toimijoiden välille. Uutta ja merkittävää korkean jalostusasteen vientiliiketoimintaa on mahdollista synnyttää eri puolille Suomea ottaen huomioon ja hyödyntäen eri alueiden erityispiirteet ja vahvuudet osana globaaleja arvoketjuja.

Arvoisa puhemies,

Me emme saa menettää uskoa mahdollisuuksiimme. Kyllä, koronalasku on myös maksettava takaisin. Kansantalouden pitäminen käynnissä niin sanotuilla elvytysrahoilla ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää.

Syksyllä tehtävissä päätöksissä on kyse tiekartasta, jolla tehdään linjauksia maamme ja yritysten kilpailukykyä vahvistavista rakenneuudistuksista, joiden avulla luodaan uusia työpaikkoja ja ihmiset saavat töitä.

Meidän tulee säilyttää koronakriisissä nähty työelämän joustavuus ja kriisitietoisuus, ja tekemisen meininki yhdessä.

Nyt on elvytyksen aika, mutta samalla kun sallimme sen, lupaamme myös kantaa vastuuta kestävästä pitkän tähtäimen talouspolitiikasta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44