Neljäs lisätalousarvio

10.06.2020 klo 15:29

Arvoisa puhemies,

Melko tarkalleen kuusi kuukautta sitten joulukuussa 2019 tässä salissa hyväksyttiin tämän vuoden talousarvio. Jos joku silloin olisi sanonut, että vain puolen vuoden kuluttua käsittelemme ennätyssuurta neljättä lisätalousarviota, jonka suuruus on 5,5 miljardia euroa, kukaan ei takuuvarmasti olisi uskonut häntä.

Valitettavasti tämä on täyttä totta, koska koronavirusepidemia on kurittanut koko maailmantaloutta, Suomen talous mukaan lukien. Kun nyt haemme ulospääsyä tarvitaan sekä kansallinen että eurooppalainen perspektiivi.

Tämä on monessa mielessä historiallinen lisätalousarvio, missä hallitus on kuunnellut maamme talousasiantuntijoita. Vihriälän työryhmä korostaa, että elvytystoimien tulee olla oikein mitoitettuja, hyvin ajoitettuja ja niiden tulee kohdistua oikeisiin asioihin.

Hallitus on tässä onnistunut. Talousarvio antaa suoraa tukea ihmisille kriisistä selviytymiseen.

Nyt käsiteltävänä olevassa paketissa on satoja miljoonia euroja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Paketissa on tukitoimia kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lukioihin ja ammattikouluista yliopistoihin – tämä on erityisen tärkeää RKPlle ja Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle.

Kunnat ovat joutuneet koville koronakriisin takia, ja kunnille maksetaan nyt korvausta niiden verotulojen pienentymisestä 1,4 miljardin edestä.

Lisätalousarviossa on myös massiivinen infrastruktuuripaketti. Yli 400 miljoonaa euroa käytetään uusiin infrastruktuurihankkeisiin, mutta lisäpanostuksia on luvassa myös päätieverkostoon, julkiseen liikenteeseen ja pyöräväylien kehittämiseen. RKP:n ministeriryhmä ja eduskuntaryhmä ovat tehneet lujasti töitä sen eteen, että monia merkittäviä hankkeita Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla on nyt saatu eteenpäin.

Merkittävällä maankäyttösopimuksella hallitus edesauttaa, että maamme pääkaupungissa on oltava kestäviä liikenneratkaisuja ja täällä on voitava asua kohtuulliseen hintaan.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen esitys neljänneksi lisätalousarvioksi sisältää myös tärkeitä tulevaisuuteen suuntautuvia panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin sekä mm. Suomen Teollisuussijoitukseen ja Suomen Malminjalostukseen.

Esimerkiksi energiateknologiateollisuuden synergiat korkean jalostusasteen akkukennotuottajien kanssa luovat merkittävän lisäarvopotentiaalin Suomelle.

Samalla on kuitenkin huomioitava, että sähköistymiskehitys voi lisätä kehittyvästä kiertotaloudesta ja uusiutuvasta energiasta huolimatta myös primäärien metallien ja mineraalien kysyntää, mikä asettaa haasteita luonnonvarojen kestävyyden ja vesistöjen kannalta.

Panostukset digitalisaatioon sekä energian tuotantoon, jakeluun ja varastointiin liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet ovat erityisen kriittisiä tekijöitä vihreälle siirtymälle sekä kestävälle työllistävälle kasvulle. 

Kuten mm. tulevaisuus- & talousvaliokunta ovat tuoreissa lausunnoissaan todenneet, on Suomen määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi.

Nämä tavoitteet edellyttävät uusia innovatiivisia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön ja myös muiden toimijoiden välille. Uutta ja merkittävää korkean jalostusasteen vientiliiketoimintaa on mahdollista synnyttää eri puolille Suomea ottaen huomioon ja hyödyntäen eri alueiden erityispiirteet ja vahvuudet osana globaaleja arvoketjuja.

Arvoisa puhemies,

Me emme saa menettää uskoa mahdollisuuksiimme. Kyllä, koronalasku on myös maksettava takaisin. Kansantalouden pitäminen käynnissä niin sanotuilla elvytysrahoilla ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää.

Syksyllä tehtävissä päätöksissä on kyse tiekartasta, jolla tehdään linjauksia maamme ja yritysten kilpailukykyä vahvistavista rakenneuudistuksista, joiden avulla luodaan uusia työpaikkoja ja ihmiset saavat töitä.

Meidän tulee säilyttää koronakriisissä nähty työelämän joustavuus ja kriisitietoisuus, ja tekemisen meininki yhdessä.

Nyt on elvytyksen aika, mutta samalla kun sallimme sen, lupaamme myös kantaa vastuuta kestävästä pitkän tähtäimen talouspolitiikasta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Vuoden 2021 talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.10.2020 klo 11:22

Välikysymyskeskustelu 30.9.2020

Ryhmäpuheenvuoro pitäjä edustaja Anders Norrback
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.09.2020 klo 15:00

Pääministerin ilmoitus EU:n elpymisrahastosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.09.2020 klo 14:54

Vuoden 2020 viides lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelu.

Ryhmille annettiin 2 minuutin pituisen puheenvuoron. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron piti edustaja Anders Adlercreutz.
Anders Adlercreutz
08.09.2020 klo 16:18

Palautekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta

Ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Veronica Rehn-Kivi 9.6.2020.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.06.2020 klo 15:30

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.7.–31.12.2020

Ryhmäpuheenvuoro 6.5.2020, Eva Biaudet, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 18:00

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta

Ryhmäpuheenvuoro, edustaja Anders Adlercreutz. Puhe on kaksikielinen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 14:58

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024

Ryhmäpuheenvuoro 21.4.2020, Veronica Rehn-Kivi, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.04.2020 klo 15:00

Lähetekeskustelu valmiuslaki 17.3.2020

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.03.2020 klo 18:00

Ryhmäpuheenvuorot

Vuoden 2021 talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.10.2020 klo 11:22

Välikysymyskeskustelu 30.9.2020

Ryhmäpuheenvuoro pitäjä edustaja Anders Norrback
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.09.2020 klo 15:00

Pääministerin ilmoitus EU:n elpymisrahastosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.09.2020 klo 14:54

Vuoden 2020 viides lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelu.

Ryhmille annettiin 2 minuutin pituisen puheenvuoron. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron piti edustaja Anders Adlercreutz.
Anders Adlercreutz
08.09.2020 klo 16:18

Neljäs lisätalousarvio

Lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.06.2020 klo 15:29

Palautekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta

Ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Veronica Rehn-Kivi 9.6.2020.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.06.2020 klo 15:30

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.7.–31.12.2020

Ryhmäpuheenvuoro 6.5.2020, Eva Biaudet, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 18:00

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta

Ryhmäpuheenvuoro, edustaja Anders Adlercreutz. Puhe on kaksikielinen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 14:58

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024

Ryhmäpuheenvuoro 21.4.2020, Veronica Rehn-Kivi, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.04.2020 klo 15:00

Lähetekeskustelu valmiuslaki 17.3.2020

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.03.2020 klo 18:00