Palautekeskustelu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osasta, 4.3.2019

04.03.2019 klo 12:59

Arvoisa puhemies,

Työelämän murros on yksi tämän hetken keskeisimmistä kysymyksistä. Tulevaisuusvaliokunta on tehnyt tärkeän analyysin siitä, mitä yhteiskunnassamme on meneillään.

Kuten valiokunta toteaa, työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat. Tämä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, mutta myös meidän asenteisiimme.

Tuon esiin viisi poliittista toimenpidettä – tai vahvemmin sanottuna – uudistusta, jotka ovat tarpeen meneillään olevassa kehityksessä.

Ensinnäkin tarvitaan riittävän kattava perhevapaauudistus. Uudistuksen tulee antaa selkeät puitteet, joilla parannetaan työelämän tasa-arvoa. Tarvitsemme nykyistä useampia isiä, jotka jakavat vastuun kodista ja lapsista, ja tarvitsemme joustavia tapoja, joiden avulla pienten lasten vanhemmat voivat osallistua työelämään.

Laskevasta syntyvyystrendistä kärsivä yhteiskuntamme tarvitsee ylipäänsä nykyistä avokätisempiä perhevapaita. Meidän on osoitettava, että lasten hankkiminen on mielekästä. Meillä on oltava varaa toteuttaa uudistus ensi vaalikaudella. Nykytilanteessa monien perheenperustamisiässä olevien tulot ovat pienemmät kuin suurten ikäluokkien eläkkeet. Kuten mietinnössä todetaan, on myös muistettava, että nuoret joutuvat samalla kantamaan vastuun myös ilmastonmuutoksesta, valtionvelasta ja iäkkäämmästä sukupolvesta.

Toiseksi, tarvitsemme työelämän uudistuksen. Kun maasto ja toimintaympäristö muuttuvat, emme voi vain kynsin hampain puolustaa mennyttä. Me RKP:ssä haluamme edelleen säilyttää työehtosopimusten yleissitovuuden, mutta se ei kelpaa syyksi olla uudistamatta työelämää. Työelämän ja tulevaisuuden työelämän kannalta on hyvä, jos työntekijöille ja työnantajille annetaan mahdollisuuksia käydä keskustelua ja tehdä päätöksiä nykyistä paikallisemmin. Työelämän uudistamisen edistyminen vaalien jälkeen on tärkeää.

Kolmanneksi sosiaaliturvaa on uudistettava kattamaan paremmin myös itsenäiset yrittäjät ja freelancerit, joiden lukumäärä kasvaa koko ajan. Meidän tulee luoda puitteet, joilla mahdollistetaan ihmisten ryhtyminen yrittäjiksi tai työskentely eri alustojen kautta siten, että he eivät kuitenkaan menetä kaikkia etuja, joita työntekijöillä on.

On hyvä, että tulevaisuusvaliokunta tuo esiin osatyökykyisten kohtaamat haasteet. Työn murros ei saa johtaa työmarkkinoiden polarisoitumiseen eikä kansan kahtiajakoon.

Arvoisa puhemies,

Neljänneksi – kuten mietinnössä korostetaan – ilman riittävää maahanmuuttoa työvoiman tarjonta laskee ja työllisyys heikkenee. Meidän on lakattava kyseenalaistamasta tätä totuutta. Meidän tulee mahdollistaa työperäinen maahanmuutto ja myös opiskelusta johtuva maahanmuutto kotouttamispolitiikkaa parantamalla. Tämä on suora lainaus: Suomeen tulee saada jatkossa merkittävästi nykyistä enemmän korkeakouluopiskelijoita muista maista, ja heidät on saatava myös työllistymään tänne.

Kuten Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat usein ennenkin sanoneet tässä salissa: aloitetaan luopumalla ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Se hyödyttäsi maamme yritysten lisäksi myös esimerkiksi palvelualaa.

Viidenneksi meidän on panostettava koulutukseen, jos haluamme hyödyntää kaikki työn rakenteiden muutoksen seurauksena tarjoutuvat mahdollisuudet. Suomalaisen koulutuksen vahvuus on se, että kaikille tarjotaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, mutta koulutusmäärärahojen indeksijäädytysten on loputtava. Ilmastomuutos vaatii, että yliopistot ja tutkimus saavat ne resurssit jotka tarvitaan tuottaaksemme ympäristöfiksuja ratkaisuja ja innovaatioita, myös vientiteollisuuden tarpeisiin. RKP esittää, että neljä prosentti BKT:sta satsataan tutkimukseen ja innovaatiohin.

Eli siis: On Suomen ja meidän kaikkien edun mukaista, että työskentelemme avoimin mielin ja voimia säästämättä luodaksemme toimivan sääntelyn uudenlaisille töille, uudenlaiselle yrittäjyydelle ja myös jo olemassa olevalle jakamistaloudelle, jonka merkitys tulevaisuudessa kasvaa entisestään. Kaikkien muutosten on perustuttava ihmisten tarpeisiin. Työn murroksessa meidän on suhtauduttava realistisesti uhkakuviin, mutta ensisijaisesti keskityttävä mahdollisuuksiin!

Veronica Rehn-Kivi

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44