Selonteko liikuntapolitiikasta

20.11.2018 klo 14:56

Terve mieli terveessä ruumiissa. Kukapa meistä ei olisi kuullut tätä sanontaa aikaisemmin. Kukapa meistä ei tietäisi, että liikunta lisää virkeyttä ja hyvinvointia. Internet on täynnä jumppavideoita ja venyttelyohjeita, työväenopistot järjestävät senioriliikuntaa ja monilla työnantaja tukee liikuntaa rahallisesti. Mahdollisuuksista ei siis ole puutetta. Silti me emme liiku tarpeeksi.

Kiitos valtioneuvostolle tästä liikuntapolitiikan selonteosta. Hyvä, että teema nostetaan puheenaiheeksi ja liikunnalle asetetaan kunnon tavoitteet. Seisomme täysillä sen tavoitteen takana, että aktiivisuutta lisätään kaikissa ikäryhmissä. Liikunta ennaltaehkäisee niin fyysisiä kuin psyykkisiä sairauksia tehokkaasti. Mitä enemmän valtiona panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan, sitä onnellisempi ja terveempi kansa Suomessa on.

Yksilön näkökulmasta liikunta herättää monenlaisia tunteita, paljon myös negatiivisia. Kynnyksen liikunnan aloittamiselle pitääkin olla mahdollisimman matala. Tähän vaikuttavat aloittamisen helppous ja kustannus mutta myös mielikuvat. Leijonanosa liikunnasta onkin aivan tavallista arjessa tapahtuvaa hyvinvoinnin ylläpitämistä, ei sitä Instagram-maailmaa, jossa vain kauniit ja lihaksikkaat menevät kuntosalille.

Arvoisa puhemies,

Valtion ja kuntien tehtävänä on luoda edellytykset liikunnalle. Pitää huolta, että järjestöt ja liitot voivat tarjota palveluita kaikenlaisille kansalaisille, niin liikunnan aloittajille kuin huippu-urheilijoilla. Sillä mihin liikunta ei sopisi? Liikunta on erinomainen väylä saada esimerkiksi nuoria ja maahanmuuttajia enemmän osaksi tätä yhteiskuntaa. Liikunnan myötä vanhusten on helpompi asua omassa kodissa ja mieli pysyy virkeänä. Kaikenikäisillä pitää olla mahdollisuus pienelläkin budjetilla osallistua liikuntaan. Siksi esimerkiksi kokeiluasteella olevia harrastusseteleitä tulisi ehdottomasti hyödyntää tulevaisuudessa enemmän. On tärkeää myös turvata työväenopistojen rahoitus.

Tänäkin päivänä tarjolla on monenlaisia palveluita. Haasteena on kuitenkin saada ihmiset tietoisiksi niistä. Meillä voi olla parhaat palvelut maailmassa mutta jos suomalaiset eivät tiedä niistä tai eivät tule niihin niin kaikki on hukkaan heitettyä. Siksi meillä tulisi ehdottomasti olla joko valtakunnallisesti tai kunnittain harrastustietokanta. Selkeä nettisivusto, josta käyttäjä löytää yhdestä paikasta kaikki kuntansa harrastusmahdollisuudet. Joissain kunnissa tehdään tällaisia koonteja esimerkiksi koululaisille jo nyt mutta miksi sitä ei voisi tehdä kaikille kuntalaisille, vauvasta vanhukseen?

Arvoisa puhemies,

Meillä on kuitenkin yksi iso haaste, nimittäin tasa-arvo. Sukupuolten tasa-arvoa urheilussa on lisättävä. Vielä tänäkin päivänä rahoituksesta suuri osa menee miesvaltaisille liikuntalajeille. Vielä tänäkin päivänä on urheilijoita ja naisurheilijoita.

Meidän täytyy pystyä parempaan. Paljon hyvää on tapahtunut mutta kauniit tavoitteet eivät nyt riitä. Naisia täytyy aktiivisesti nostaa esille urheilun saralla. Kannatamme lämpimästi selonteossa ehdotettua liikuntajohtamisen tasa-arvo-ohjelmaa ja toivomme, että valmistelut aloitetaan jo nyt. Mutta se ei riitä. Ihan niin kuin Palloliiton hieno Kaikki pelaa –kampanja, me tarvitsemme nyt Kaikki liikkuu –kampanjan. Tiukempia toimia täytyy ehdottomasti kohdistaa esimerkiksi urheilun lajiliittoihin, jotta tasa-arvosta tulee muutakin kuin kaunista sananhelinää. Mediatalot, nostakaa naispuolisia urheilijoita enemmän valokeilaan. Yritykset ja säätiöt, tukekaa tuntemattomampien lajien urheilijoita. Valmentajat, toivottakaa tytöt tervetulleeksi siinä missä pojatkin.

Arvoisa puhemies,

Täällä on jo kuultu paljon tärkeitä huomioita rahoituksen ennakoitavuudesta, järjestöjen toimintaedellyksistä ja valtion vastuusta. Paljon lähtee kuitenkin ruohonjuuritasolta, siitä millä tavalla me omassa elämässämme ylläpidämme liikkuvaista elämäntapaa ja yhdessä luomme liikkumisen kulttuuria. Kysymys kuuluukin: Millainen esimerkki sinä olet muille?

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44