Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa

23.10.2018 klo 14:59

Arvoisa puhemies,

 

Työn murros ja keinoälyn merkityksen kasvu ovat nyky-yhteiskunnan selviä megatrendejä. Siksi nyt käytävä keskustelu työn tulevaisuudesta on tärkeä. Meidän on kyettävä näkemään, mitä päätöksiä yhteiskunnassamme tarvitaan myönteisen ja ihmislähtöisen kehityksen turvaamiseksi. Samalla meidän on kuitenkin pystyttävä näkemään ja hyödyntämään uudet mahdollisuudet.

Jalkapallotermein ilmaistuna meidän on otettava pallo haltuun ja pyrittävä hallitsemaan peliä. On tärkeää pelata hyvin. Ja oikein.

 

Siksi on hyvä, että hallitus tässä tulevaisuusselonteon 2. osassa keskittyy työhön, joka tosiaan on murrosvaiheessa.

Työn muuttuessa on olennaista, että työllisyysasteen ei anneta laskea. Päinvastoin, työllisyysasteen nousu on tarpeen kestävyysvajeen taittamiseksi, kuten selonteossa aivan oikein todetaan. Myös RKP on tuonut esiin poliittisia muutoksia, joiden avulla työllisyysaste voidaan nostaa ensin 75 prosenttiin ja sitten lähemmäs 80 prosenttia. 

Meidän on uudistettava työelämää eikä meillä ole varaa epäonnistua paikallisen sopimisen lisäämisessä. Paikallisen sopimisen lisääminen on edellytys keskustelukulttuurin muuttumiselle Suomen työpaikoilla. Tämän hetken kärjistynyt työmarkkinatilanne on merkki siitä, että jotain on mennyt pahasti pieleen. Nyt vallitseva epäluottamus näyttää tulevan Suomelle kalliiksi. Tällä tavoin ei työllisyysastetta nosteta.

 

Selonteossa tuodaan esiin kaksi keinoa työllisyysasteen nostamiseksi. Ensinnäkin rakenteellisen työttömyyden tulee alentua huomattavasti. Toiseksi tarvitsemme osaavan ulkomaisen työvoiman riittävää maahanmuuttoa. Juuri niin – tästähän RKP on puhunut, kun olemme toistuvasti vaatineet ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista. Jos ette halua kuunnella meitä, kuunnelkaa edes tämän raportin kirjoittaneita asiantuntijoita.

Selonteossa korostetaan sitä, että Suomessa jo olevien, parhaassa työiässä olevien maahanmuuttajanuorten ja -naisten työllisyyden parantaminen on olennaista.

 

Selonteon toinen keskeinen teema on se, miten keinoäly muuttaa työn sisältöä. Johtopäätöksenä on, että keinoäly ei ole uhka vaan mahdollisuus. Automatisaatio ja digitalisaatio voivat kyllä vähentää tietyntyyppisten perinteisten töiden tarvetta, mutta ne luovat taatusti ihan uutta työtä. Tämä haastaa koulutuksen ja täydennyskoulutuksen, eli kykymme ennustaa tulevaisuutta ja valmistautua siihen jo tänään.

 

Tämä on todellinen haaste tunnetusti vahvalle koulutusjärjestelmällemme. Meidän tulee kehittää osaamisen uudistamista koko työuran ajan. Eikä vain kehittää, vaan myös sopeuttaa se ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin ja työsuhteisiin. Työsarkaa riittää.

Selonteossa korostetaan myös sitä, että työn mielekkyyden lisäämiseen pitäisi kanavoida nykyistä enemmän resursseja. Vaikuttaa melkein siltä kuin selonteon kirjoittajat olisivat jo lukeneet RKP:n varjobudjetin. Siinä peräänkuulutamme konkreettisia panostuksia työhyvinvointiin. On totta, että työntekijöiden tuottavuus paranee, kun he ovat onnellisia.

 

Tärkeä työn murrosta koskeva johtopäätös on se, että pelisääntöjen on vastattava uuteen tilanteeseen. Tältä osin haluan siteerata selontekoa: ”Uudet pelisäännöt eivät välttämättä ole kaikilta osin samanlaisia kuin suomalainen työlainsäädäntö ja työmarkkinasopiminen tähän asti.”

Uudenlaista ajattelua tarvitaan joka suunnalla. Kun maasto muuttuu, ei voi tarrautua vanhaan karttakirjaan.

Uskon, että se, miten Viron viranomaiset ovat luoneet Uberille toimivan alustan, on nuoren sukupolven mielestä melko kiehtovaa. Meidän on nykyistä huomattavasti nopeammassa tahdissa luotava toimiva sääntely uudenlaiselle, vahvasti tulossa olevalle yrittäjyydelle, jakamistaloudelle ja lohkoketjuille. Ylisääntelyä on kuitenkin syytä välttää. Se voisi tukahduttaa sellaisen aktiviteetin ja dynamiikan, jonka logiikka nimenomaan perustuu avoimen ja rajattoman talouden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Jos emme pysty kannustamaan näitä ilmiöitä täällä Suomessa, ne hakeutuvat jonnekin muualle ja hyödyttävät muita.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44