Arvoisa puhemies,

kehittäessämme paikkatietoa on kahden asian oltava tasapainossa. Ensinnäkin tehokas hyödyntäminen edellyttää yhteensopivan ja saavutettavissa olevan paikkatiedon luomista. Toiseksi tietoturvallisuuden on oltava korkealla tasolla, jotta henkilötietojen suoja toteutuu.

Tarvitsemme avoimia rajapintoja digitaalisten järjestelmiemme yhteentoimivuuden kannalta. Tähän meidän on panostettava enemmän, sillä meillä ei ole varaa jäädä jälkeen. On myös äärimmäisen tärkeää panostaa kattavaan turvallisuusympäristöön – kun kehitämme järjestelmiämme, meidän on otettava huomioon, että on aina olemassa voimia, jotka haluavat vahingoittaa yhteiskunnan infrastruktuuria.

Yhteiskunnassa syntyy nopeasti uusia palvelutarpeita. On täysin selvää, että paikkatietoa koskevaa lainsäädäntöämme on uudistettava kehityksen varmistamiseksi. Tämä koskee liikennettä, navigointia, hallintoa ja kuten tiedämme, tehokkaille hoitoa organisoiville logistisille palvelujärjestelmille on laskettu suuri rationalisointihyöty.

Osoitteet ovat yksi keskeisimmistä paikkatietovarannoista. Kuten valtioneuvoston selonteossa todetaan, osoitteiden on oltava virheettömiä ja osoitetietojen korkealaatuisia järjestelmän luotettavuuden kannalta.

Ihmettelen kuitenkin sitä, että selonteossa on unohdettu korostaa – tai edes problematisoida – sitä, että me kaksikielisenä maana tarvitsemme virheettömiä osoitetietoja kahdella kielellä. Vai pitäisikö tilanteen jatkua kuten nykypäivänä, että kun Google mapsia käyttää ruotsiksi, niin Turku kuitenkin ilmestyy matkapuhelimen näytölle Åbon sijaan?

Miten hallitus aikoo huolehtia toimivasta paikkatiedosta molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi?

Paikkatieto, kuten tekoäly ylipäänsä, tarjoaa valtavat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

On tärkeää, että turvaamme lainsäädännön kautta yhdenvertaiset mahdollisuudet tiedon hankkimiseen.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa sen tärkeyttä, että koulutukselle ja tutkimukselle varmistetaan riittävät resurssit.

On myös tärkeää huolehtia siitä, että meillä on tekninen yhteiskuntakehitys, joka on osallistavaa ja joka ei luo lisää ulkopuolisuuden tunnetta.

Lopuksi haluan painottaa, että julkisen sektorin ja yritysten välisen yhteistyön on tultava paremmaksi mitä paikkatietoon tulee – mikäli Suomi innovatiivisesti haluaa olla kehityksen kärjessä.