Budjetin palautekeskustelu 13.12.2017

13.12.2017 klo 12:45

Arvoisa puhemies,

Politiikka on tahdon asia, näin tiedämme Olof Palmen kerran sanoneen. Hän oli aivan oikeassa. On mahdollista priorisoida toisin, vaikka se voi joskus tuntua vaikealta, melkeinpä mahdottomalta, saada muutoksia valtiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä. Opposition osalle jää vaihtoehtojen esittäminen, mikä usein kaikuu kuuroille korville. On kuitenkin sanottava selvästi: vaihtoehtoja on – ja on olemassa parempi – vaihtoehto hallituksen politiikalle.

Olen kyllä valmis auliisti myöntämään, että ensi vuoden talousarvio on Sipilän hallituksen tähänastisista paras. Mutta se ei riitä – RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuuluttavat kunnianhimoisempaa politiikkaa. Mutta kuten sanottu hallituksen politiikassa on myös yksittäisiä hyviä merkkejä. Siinä on esimerkiksi joitakin koulutuspanostuksia, joita – on syytä panna merkille – hallituksen kahdessa aiemmassa budjetissa leikattiin kovalla kädellä. On myös hyvä, että päivähoitomaksuja alennetaan – tällaisesta politiikasta hyötyvät lapsiperheet.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että olosuhteet ensi vuoden talousarvion rakentamiselle ovat olleet aiempia vuosia paremmat. Talous on hyvällä tolalla, mikä tarkoittaa hyvää kasvua, työttömyyden pienenemistä ja myös valtion verotulojen arvioitua suurempaa kasvua. Tämä merkitsee budjetin alijäämän pienentymistä tänä ja ensi vuonna. RKP katsoo, että valtiovarainministeri Orpo toimii viisaasti, kun hän silti korostaa pidättyvyyttä. Vaikka budjettivaje pienenee vuonna 2018, lisälainan tarve ensi vuonna on noin kolme miljardia euroa.

RKP on kylläkin samaa mieltä hallituksen kanssa finanssipolitiikan peruslinjasta.

Mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Meidän prioriteettimme ovat kokonaan toisenlaiset kuin hallituksen. Politiikka on tahdon asia.

Haluamme tehdä dynaamisempaa, mutta samanaikaisesti sosiaalisesti oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Haluamme paljon selkeämpiä uusia panostuksia korkeakouluihin ja tutkimukseen. Emme hyväksy sitä, että Suomi perääntyy kansainvälisistä velvoitteistaan, kuten on toimittu kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana kehitysyhteistyöpolitiikassa. Haluamme saada aikaan perusteellisen – ei siis kustannusneutraalin – perhevapaauudistuksen, joka oikeasti lisää työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa.

Tarjoamme kunnianhimoisia työllistämistoimia, joiden tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin koko maassamme.

 

Arvoisa puhemies,

Uskon, että yleisesti ei ole oikein ymmärretty RKP:n vaihtoehtobudjetissamme esittelemän veromallin syvää ydintä. Meidän mallimme korottaa varovaisesti arvonlisäveroa 0,5 prosenttia ja pienentää tuloveroa vastaavassa määrin. Mutta ei siinä vielä kaikki. Koska meidän veromallimme sisältää sosiaalisia toimenpiteitä, on aivan yksiselitteistä, että mallistamme hyötyvät alimmat tuloluokat. Kun korottamme samanaikaisesti takuueläkettä, kansaneläkettä, yksinhuoltajien lapsilisiä ja opintotukea, mallimme on takuuvarmasti sosiaalisesti kestävä. RKP:n veromalli tuo sellaisia dynaamisia vaikutuksia, joita taloudessamme tarvitaan. On hyvä, että kotitalouksille jää enemmän käteen ja että käytettävissä olevat tulot kasvavat kaikissa tuloluokissa.

Myös tuore palkkavertailu osoittaa paljastavasti, että Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää selkeästi muiden Euroopan maiden keskiarvon. Tätä keskiluokan ongelmaa ei ole syytä vähätellä.

Mutta terveessä taloudessa tarvitaan myös muita toimenpiteitä – niin tulo- kuin menopuolellakin. Ja lisäksi tarvitaan uudistuksia – joista perhevapaat ovat sote-uudistuksen ohella tärkeimpiä. Tuntuvat parannukset lapsiperheille antavat myös signaalin optimismista – jota yhteiskuntamme kaipaa.

Tässä hengessä RKP peräänkuuluttaa myös uutta suhtautumista maahanmuuttoon. Tilanteessa, jossa Eurooppa luo uusia ja toivottavasti parempia pakolaispolitiikan rakenteita, Suomen tulee nostaa virallista pakolaiskiintiötään 750 pakolaisesta 2500 pakolaiseen. Koska spontaani maahanmuutto on vähentynyt, meidän tulee esimerkiksi Kanadan lailla luoda tiiviimpi yhteistyö UNHCR:n kanssa ja valita turvapaikan saavat pakolaiset ja pakolaisperheet suoraan pakolaisleireiltä.

Kanadassa tämä politiikka on ollut otollista elinkeinoelämälle ja johtanut parempaan ja monipuolisempaan työvoiman tarjontaan.

Myös Suomen pankissa ajatellaan niin, että koko Eurooppaa kattava vastuullinen maahanmuuttopolitiikka on saatava kuntoon.

Talousarviossa on myös pienehköjä momentteja, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä kyseeseen tuleville kansalais- ja ammattiryhmille. Ajattelen määrärahojen lisäämistä naisjärjestöille ja tasa-arvotyöhön. Voin lisäksi mainita ammattikalastajille ja viljelijöille suunnatun neuvontatoiminnan. Tärkeää on myös, että yritysten vientiin suuntautumista tuetaan, esimerkiksi vientiosuuskunta Viexpon Pohjanmaalla tekemää työtä. Se, että Hanko-Hyvinkää -radan sähköistäminen ei vieläkään saa hankkeen ansaitsemia resursseja on sen sijaa valitettavaa.

Jotta voimme laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen, meidän on myös uskallettava tarkastella kriittisesti menopuolta. Olemme valmiit puolittamaan hallituksen kärkihankkeiden rahoituksen. Haluamme tarkistaa energiaintensiivisten yritysten verotukia. RKP rohkenee lisäksi ehdottaa ensiasunnon verovapauden poistamista, mikä toisi arviolta 95 miljoonaa euroa valtion kassaan.

Olen maininnut useita näistä priorisoinneista aikaisemmin, mutta haluan lopuksi lisätä, että RKP pitää erittäin tärkeänä mielenterveystyön resurssien vahvistamista. Tavoitteenamme on, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jolla on riittävät voimavarat edessä olevien ongelmien ennalta ehkäisemiseen.

 

 

Esitän seuraavan epäluottamuslauseen:

 

Sipilän hallitus ei edelleenkään ole riittävästi korjannut tekemiään massiivisia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Hallituksen koulutusleikkaukset muodostavat todellisen uhan opetuksen ja tutkimuksen laadulle, koulutuksen tasa-arvolle ja maamme kilpailukyvylle.

Hallitus ei kiistattomasta tarpeesta huolimatta ole valmis merkittävästi uudistamaan

perhevapaita, kotihoidontukea ja varhaiskasvatusta. Samalla hallituksen tulisi toteuttaa verokevennykset sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki tulonsaajat hyötyvät.

Monet hallituksen toimet, kuten opintotukileikkaukset ja vähävaraisimpiin eläkeläisiin kohdistuvat muutokset lisäävät eriarvoisuutta ihmisten välillä. Hallitus ei myöskään ole korjaamassa kehitysapuun tekemiään leikkauksia, jotka kohdistuvat suoraan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Vuoden 2019 valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 18.9.2018
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.09.2018 klo 13:00
64424_t.jpg

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen tuesta Afganistanille ja Suomen osallistumisen lisäämisestä Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiossa

Ryhmäpuheenvuoro 12.6.2018, Thomas Blomqvist, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2018 klo 15:00
64421_t.jpg

Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteista

Ruotsalainen eduskuntaryhmä 12.6 2018 Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Stefan Wallin
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2018 klo 16:16

Valtioneuvoston paikkatietopoliittinen selonteko

Ryhmäpuheenvuoro 23.5.2018, Mats Nylund
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.05.2018 klo 15:00
63912_t.jpg

Ajankohtaiskeskustelu EU:n rahoituskehyksestä

9.5.2018, Mats Löfström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.05.2018 klo 15:03
63885_t.jpg

Välikysymys nuorten työehdoista

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, ryhmäpuheenjohtaja Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
08.05.2018 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Ryhmäpuheenvuoro 17.4.2018, Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2018 klo 14:54
62702_t.jpg

Välikysymyskeskustelu 28.2.2018, yhdenvertainen koulutus.

Mikaela Nylander, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
28.02.2018 klo 15:07
62499_t.jpg

Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 20.2.2018

Ryhmäpuhe, Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2018 klo 15:00
62389_t.jpg

Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018

Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.02.2018 klo 15:00

Ryhmäpuheenvuorot

Vuoden 2019 valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 18.9.2018
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.09.2018 klo 13:00
64424_t.jpg

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen tuesta Afganistanille ja Suomen osallistumisen lisäämisestä Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiossa

Ryhmäpuheenvuoro 12.6.2018, Thomas Blomqvist, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2018 klo 15:00
64421_t.jpg

Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteista

Ruotsalainen eduskuntaryhmä 12.6 2018 Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Stefan Wallin
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2018 klo 16:16

Valtioneuvoston paikkatietopoliittinen selonteko

Ryhmäpuheenvuoro 23.5.2018, Mats Nylund
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.05.2018 klo 15:00
63912_t.jpg

Ajankohtaiskeskustelu EU:n rahoituskehyksestä

9.5.2018, Mats Löfström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.05.2018 klo 15:03
63885_t.jpg

Välikysymys nuorten työehdoista

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, ryhmäpuheenjohtaja Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
08.05.2018 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Ryhmäpuheenvuoro 17.4.2018, Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2018 klo 14:54
62702_t.jpg

Välikysymyskeskustelu 28.2.2018, yhdenvertainen koulutus.

Mikaela Nylander, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
28.02.2018 klo 15:07
62499_t.jpg

Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 20.2.2018

Ryhmäpuhe, Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2018 klo 15:00
62389_t.jpg

Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018

Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.02.2018 klo 15:00