Keskustelu pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista

22.11.2017 klo 15:00

Arvoisa puhemies,     

Suomen tulisi ottaa aktiivisempi ote EU:n kehittämisessä. Tämän iskulauseen olemme kuulleet useita kertoja, jo tämänkin päivän keskustelussa. Myös pääministeri, jolla on päävastuu Suomen EU-politiikasta, on ilmoituksessaan todennut, että Suomella tulee olla aktiivinen rooli.

Viime päivien tapahtumat ovat tehneet tästä keskustelusta vieläkin tärkeämmän. Näemme Brextin, mutta myös poliittisen tilanteen epävakauden Saksassa, jossa Angela Merkelin tulevaisuus on vaakalaudalla. On syntymässä poliittinen tyhjiö täytettäväksi – ja oikealla politiikalla Pohjoismaiden roolia voitaisiin vahvistaa.

Mikä sitten itse asiassa estää Suomea ottamasta aktiivisempaa roolia EU:ssa, joka nyt hakee määrätietoisesti uutta identiteettiään?

Haluan erityisesti nostaa esiin kaksi tekijää, joiden vuoksi Suomi vaikuttaa enemmän varovaiselta jarruttajalta kuin aktiiviselta uudistajalta. Ensimmäisessä on kyse ahtaasta yksipuolisesti taloutta korostavasta EU-näkemyksestä. Toisessa kyse on hallituksen kokoonpanosta.

Ensimmäinen on ongelma Suomelle. Perusnäkemystämme EU:sta leimaa liiaksi kapea-alainen kannattavuusajattelu. Populisteilta ei jää ainoakaan tilaisuus käyttämättä sen korostamiseen, miten kalliiksi tämä yhteistyö tulee Suomelle, mutta myös vakavammin otettavissa arvioissa tämän yhteistyön arvo mitataan liian usein pelkästään käytännössä rahassa.

On selvää, että meidän ei pidä olla naiveja: jokainen jäsenmaa pitää huolta omasta taloudellista hyödystään – ja laajemmin tarkasteltuna euro on kiistatta ollut hyödyksi Suomen taloudelle – mutta onko niin, että Suomi ei näe EU:ssa sen enempää?

Missä on toimintamme eurooppalaisten arvojen puolesta? Meidän osaltamme kyse pitäisi olla johtajuuden ottamisesta sosiaalisen ja tasa-arvoisen Euroopan puolesta. Meidän pitäisi puhua koulutuksesta, maahanmuutosta ja Euroopan asemasta maailmassa. Meidän tulisi toimia ristiriitojen ratkaisemisen puolesta ja painottaa ilmastopolitiikkaa.

Onko Suomen hallitus tehnyt aloitetta vuoropuhelun käymiseksi ja uusien mekanismien luomiseksi oikeusvaltion puolustamiseksi? Tämän päivän Euroopassa oikeusvaltio on kovan paineen alla kuten Puolassa ja Unkarissa mutta ei pelkästään siellä. Meidän Eurooppa-politiikkamme pitäisi olla vaihtoehtona tunkkaisille nationalistisille suuntauksille, jotka nykyisin turruttavat monia eurooppalaisia yhteiskuntia.

Kahden vuoden kuluttua Suomi tarttuu EU:n puheenjohtajan nuijan. Meidän pitäisi mahdollisimman pian saada aikaan kunnianhimoinen ohjelma, jossa valmisteltaisiin aloitteitamme puheenjohtajakaudelle.

Viime viikon lopulla pääministeri Stefan Löfven nosti Ruotsin Eurooppa-profiilia Göteborgin julistuksella sosiaalisista oikeuksista. Kaipaan Suomen taholta tällaisia proaktiivisia ja positiivisia avauksia.

Kansainvälisesti suhtautuminen Suomen koulutukseen on kunnioittavaa. Milloin Suomen hallitus tekee Löfvenin tapaisen aktiivisen avauksen ja nostaa esiin esim. rajattoman Euroopan ainutlaatuisen merkityksen opiskelijavaihdolle ja yhdenvertaisille koulutusmahdollisuuksille?

Arvoisa puhemies,                                                                                                  toisena asiana mainitsin hallituksen kokoonpanon olevan asia, joka tekee Suomelle vaikeaksi aktiivisen ja innovatiivisen profiilin ottamisen. Kaikki tietävät, että auton ajaminen käsijarru päällä on vaikeaa.

Me kaikki tiedämme, mitä Eurooppaministeri Sampo Terho ja hänen sininen puolueensa pohjimmaltaan ajattelevat EU:sta. Hallituksen vakuuttelut aktiivisemmasta EU-politiikasta kuulostavatkin tämän vuoksi ontoilta. Vastakkainasettelu hallituksen sisällä on liian suuri. Hallituksen käytävillä on liian monta hiljaista ei-sanojaa – jotta Suomi voisi ylipäänsä osoittautua uskottavaksi innovatiiviseksi toimijaksi EU:n ytimessä.

Viimeksi monet suomalaiset europarlamentaarikot ovat esittäneet ankaraa arvostelua Eurooppaministerin ahdasta näkemystä kohtaan siitä, miten EU:n budjettia pitäisi karsia Brexitin seurauksena. Vaarana on, että ammumme omaan jalkaamme vaatimalla koheesiotuen vähentämistä – kysehän on projektituesta, joka on merkittävä resurssi esim. Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakouluille ja muille Euroopan reuna-alueille.

Meidän on kohotettava katseemme ja toimittava aktiivisesti sellaisten tulevaisuuden arvojen puolesta, jotka mahdollistavat lasten, nuorten, naisten ja miesten turvallisen elämän sosiaalisesti oikeudenmukaisessa ja tasa-arvoisessa Euroopassa.

Meidän ei myöskään pidä unohtaa EUn merkitystä alun pitäen tärkeänä rakennelma Euroopan rauhan puolesta. Sen vuoksi on tervetullutta, että Suomi on rakentavasti mukana EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä.

Tilanteessa, jossa Merkelin Saksa horjuu ajat käyvät mahdollisesti epävakaammiksi kuin aikoihin EU:lle. Suomen intressissä on vahva eikä heikko EU. Kansainvälisellä näyttämöllä meillä on pohjoismaana suuremmat vaikutusmahdollisuudet yhdessä kuin kullakin yksinään.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
62499_t.jpg

Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 20.2.2018

Ryhmäpuhe, Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2018 klo 15:00
62389_t.jpg

Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018

Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.02.2018 klo 15:00

Budjetin palautekeskustelu 13.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Mats Nylund, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2017 klo 12:45

Välikysymys eriarvoistumisesta 7.12.2017

Ryhmäpuhe, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.12.2017 klo 17:29

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunto 5.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.12.2017 klo 12:37

Keskustelualoite ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2018

Ryhmäpuheenvuoro, Stefan Wallin, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, 15.11 2017
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2017 klo 14:31
60250_t.jpg

Välikysymyskeskustelu raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 3.10 2017, Mats Nylund.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
03.10.2017 klo 14:19
60142_t.jpg

Lähetekeskustelu valtioneuvoston ilmastopoliittisesta selonteosta vuoteen 2030

Ryhmäpuheenvuoro 27.9.2017, edustaja Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
27.09.2017 klo 14:30
60041_t.jpg

Vuoden 2018 talousarvioesityksen lähetekeskustelu   

Ryhmäpuheenvuoro 20.9.2017, Joakim Strand,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.09.2017 klo 10:36

Ryhmäpuheenvuorot

62499_t.jpg

Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 20.2.2018

Ryhmäpuhe, Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2018 klo 15:00
62389_t.jpg

Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018

Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.02.2018 klo 15:00

Budjetin palautekeskustelu 13.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Mats Nylund, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2017 klo 12:45

Välikysymys eriarvoistumisesta 7.12.2017

Ryhmäpuhe, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.12.2017 klo 17:29

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunto 5.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.12.2017 klo 12:37

Keskustelu pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2017, Eva Biaudet
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2017 klo 15:00

Keskustelualoite ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2018

Ryhmäpuheenvuoro, Stefan Wallin, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, 15.11 2017
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2017 klo 14:31
60250_t.jpg

Välikysymyskeskustelu raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 3.10 2017, Mats Nylund.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
03.10.2017 klo 14:19
60142_t.jpg

Lähetekeskustelu valtioneuvoston ilmastopoliittisesta selonteosta vuoteen 2030

Ryhmäpuheenvuoro 27.9.2017, edustaja Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
27.09.2017 klo 14:30
60041_t.jpg

Vuoden 2018 talousarvioesityksen lähetekeskustelu   

Ryhmäpuheenvuoro 20.9.2017, Joakim Strand,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.09.2017 klo 10:36