Vuoden 2018 talousarvioesityksen lähetekeskustelu   

20.09.2017 klo 10:36

Arvoisa rouva puhemies,

Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen.”  

Tämä lainaus on valtiosihteeri Martti Hetemäeltä. Kyseessä ei ole uusi lainaus. Näin hän sanoi ennen budjetin käsittelyä vuosi sitten. Valtiovarainministeriön vahva mies Hetemäki olisi voinut sanoa jälleen samoin, sillä nyt tarvitaan kokonaan uutta tavoitetasoa työllisyysasteen osalta.  

Valitettavasti, hyvistä ajoista huolimatta, työllisyysaste on edelleen noin 70 prosenttia. Edes hallituksen 72 prosentin tavoitteella – mikä ei näytä toteutuvan vaalikauden aikana – emme pääse lähelle kohtuullista pohjoismaista tasoa. 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on samaa mieltä Hetemäen kanssa: työllisyys on saatava muiden pohjoismaiden tasolle ja pidemmän päälle 80 prosenttiin. Ahvenanmaa on jo tuolla tasolla, ja myös Pohjanmaan ”vientirannikko” on lähellä 75 prosenttia jo nykyisin. Mahdotonta tämä ei siis suinkaan ole. Ruotsissa työelämää uudistettiin yli kymmenen vuotta sitten – tosiasiassa sosialidemokraattisen hallituksen aikana – ja siellä voidaan nyt nauttia tämän hedelmiä 77 prosentin työllisyysasteena.

Hallituksen on kuitenkin syytä – myös nyt parempina aikoina – nähdä selvästi maamme kilpailuedut ja uskaltaa panostaa uudistuksiin, joita taloudessamme tarvitaan. On esimerkkejä hyvistä toimenpiteistä budjettikirjassa – se että mahdollistetaan käyttää työttömyysturvaa oman yrityksen perustamiseen tai opiskeluun on sellainen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän työllisyysohjelmassa olemme listanneet useita mikrotason toimenpiteitä ja korostaneet rakentavan vuoropuhelun tarvetta itse työpaikoilla. Hyvä johtajuus lisää motivaatiota ja parantaa työhyvinvointia.

Talousarvioesityksessä sen sijaan ei ole resursseja kokonaisvaltaisen perhevapaauudistuksen toteuttamiseen. Tarvitsemme uudistuksen, joka ei ole kustannusneutraali pintaraapaisu, vaan jossa näkyy tulevaisuuteen panostaminen, tasa-arvon vahvistaminen ja optimistisemman yhteiskunnallisen ilmaston ja tulevaisuudenuskon vaaliminen. Fiksuinta olisi opposition ottaminen mukaan valmisteluun – sillä nyt tarvitaan yli vaalikausien kestävää tulosta.

Olennaista on myös se, että Suomi ottaa jälleen paikkansa maana, jossa koulutus ja tutkimus ovat menestyksemme lähtökohta. Tuore OECD:n tilasto osoittaa Suomen menettäneen viime vuosina asemiaan.

Budjettiehdotuksen koulutuspanostukset eivät riitä, kun otetaan huomioon aiemmat suuret leikkaukset ja yliopistojen tilanne. Ratkaisevaa on myös se, että jatkamme edellytysten luomista perusopetuksessa kaikkia lapsia koskien heidän sosioekonomisesta taustastaan riippumatta.

Koulupudokkuus-ilmiö erityisesti poikien piirissä on vakava asia, eikä meillä ole varaa suhtautua siihen välinpitämättömästi. Muun muassa tätä haastetta käsiteltiin, kun eduskuntaryhmämme laati kesäkokouksessaan 12 toimenpide-ehdotusta yhteiskunnassa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ryhmien auttamiseksi.

Monet yhteiskunnassamme eivät pääse koskaan työmarkkinoille, ja tiedämme, että aivan liian monet 30 vuotiaat päätyvät sairauseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tämän vuoksi RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä ovat vaatineet laajaa kansallista mielenterveysohjelmaa. Toivomme hallituksen ottavan kopin aloitteestamme. Asiaan puuttumattomuus maksaa nimittäin miljardeja yhteiskunnalle kaiken inhimillisen kärsimyksen ohella asianomaisille ja heidän omaisilleen.

Henkilökohtaisesti pidän ylivelkaantuneita tukalassa asemassa olevana ryhmänä, joka ei saa tarvitsemaansa tukea vaikeassa tilanteessaan, ja panen tyytyväisenä merkille, että hallitus on aikonut tehdä asialle jotakin. On todella kyse noin 400 000 ihmisistä joilla on maksuhäiriöitä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä jatkaa järkevän sote- ja maakuntauudistuksen peräänkuuluttamista. On edelleen hämärää, miten hallitus toteuttaa käytännössä uudistuksen myötä kestävyysvajeen pienentämisen kolmella miljardilla. Ja jos maakuntiin päädytään, jatkamme aitoon itsehallintoon perustuvien maakuntien vaatimista, niin että maakunnat voivat itse päättää hoidon tasosta ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Arvoisa, rouva puhemies,

Tulevien 20 vuoden aikana maailma tulee muuttumaan enemmän kuin mitä se on muuttunut viimeisten 200 vuoden aikana. Tämä huima muutos- ja kehitystahti tuo tullessaan valtavia mahdollisuuksia etenkin kaltaisellemme pienelle ja ketterälle, fiksulle ja osaavalle maalle. Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus olla se voima, joka tuo eri sektoreille uusia ratkaisuja ja uusia konsepteja nimenomaan huomiseen maailmaan – jossa työn käsite sekä taloudellisen arvonluonnin logiikka tulee poikkeamaan huomattavasti siitä, mihin olemme tottuneet. 

Meidän on aktiivisesti varmistettava toimintaedellytykset niille toimialoille ja alueille, joilla vienti aidosti vetää, joilla teollista jalostusarvoa luodaan ja jossa yritykset itse markkinaehtoisesti panostavat tutkimukseen ja kehitykseen . Eri seudut, yritysklusterit ja arvoketjut kilpailevat joka päivä globaalisti.

Lopuksi: Economist-lehti kirjoittaa, että Konsulttiyhtiö PWC on arvioinut, että keinoälyyn liittyvä kasvu tulee kasvattamaan maailman yhteenlaskettua BKT:ta 16 000 miljardilla dollarilla vuoteen 2030 mennessä. Yleisesti on arvioitu, että pelkästään globaalit investoinnit energiateknologiaan voivat vuonna 2030 ylittää 1 200 miljardia dollaria. Nämä ovat sen kokoisia kakkuja, että niistä kannattaa yrittää haukata vähän pienempiäkin paloja. Tämä kuitenkin vaatii rohkeaa otetta, fokusoituja panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen sekä ennakkoluulotonta kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin sekä strategisesti tärkeisiin arvoketjuihin – hyvien palveluiden ja turvallisen elinympäristön lisäksi.

Satavuotiaalla Suomella on tähän kaikki edellytykset. 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44