Tänään (24.2.2023) tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Vuosi sitten Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne järkkyi perusteellisesti ja heräsimme muuttuneeseen maailmaan. Vuoden ajan ukrainalaiset ovat käyneet sinnikkäästi taistelua maansa, demokratiansa ja vapautensa puolesta. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist korostaa jatkuvan solidaarisuuden merkitystä Ukrainaa kohtaan.
– Vahva tukemme Ukrainalle on erittäin tärkeää ja sen on jatkuttava, ministeri Blomqvist sanoo. Meidän on seisottava Ukrainan puolella niin kauan kuin on tarpeen, mitä myös EU-maiden johtajat ovat korostaneet. Suomi on tukenut Ukrainaa sekä kansallisesti että EU:n ja monenvälisten foorumien kautta. Transatlanttinen yhteistyö on ollut tärkeää. Olemme yksiselitteisesti tuominneet Venäjän toimet, asettaneet laajoja pakotteita ja antaneet Ukrainalle poliittista, humanitaarista, taloudellista ja sotilaallista tukea. Tätä meidän on jatkettava.
Tähän mennessä EU ja sen jäsenvaltiot ovat tukeneet Ukrainaa yli 50 miljardilla eurolla. Suomi päätti eilen lähettää lisäpuolustusmateriaalia Ukrainaan, joka on jo kolmastoista lähetys, samaan aikaan kun EU on ilmoittanut kymmenennestä Venäjän vastaisesta pakotepaketista.
– Nämä ovat vain kaksi esimerkkiä Suomen ja EU:n konkreettisesta tuesta Ukrainalle, Blomqvist toteaa. Panostuksemme eivät ole millään tavalla verrattavissa niihin valtaviin uhrauksiin, joita ukrainalaiset joutuvat tekemään, tai heidän osoittamaansa rohkeuteen, mutta ulkoinen tuki on välttämätöntä, jotta ukrainalaiset voivat puolustaa edelleen maataan ja vapauttaan – ja yhteisiä arvojamme. Venäjä hyökkäsi Ukrainaa vastaan, mutta samalla se hyökkäsi Euroopan turvallisuusjärjestystä ja periaatteitamme ja arvojamme vastaan. Ukrainalaiset taistelevat etulinjassa yhteisten arvojemme puolesta; demokratian, ihmisoikeuksien ja vapauden puolesta. Ukrainan asia on meidän, Blomqvist korostaa.
Venäjän sodalla on kauaskantoisia ja pitkäkestoisia seurauksia, jopa arvaamattomia. Sota on tietysti koskettanut ensisijaisesti ja ennen kaikkea Ukrainaa ja ukrainalaisia, mutta seurauksia on nähty myös maailmanpolitiikassa ja jokapäiväisessä elämässämme.
– Hallituksen sisällä olemme kuluneen vuoden aikana reagoineet tilanteen vakavuuteen, Blomqvist toteaa. Teimme historiallisen päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä. Mikään muu puolustusyhteistyö ei voi tarjota vastaavia turvallisuustakuita. Olemme Suomessa aina panostaneet puolustukseen ja valmiuteen, ja viime vuoden aikana olemme ryhtyneet erilaisiin toimenpiteisiin yhteiskunnan valmiuden ja resilienssin lisäämiseksi entisestään.
– Kulunut vuosi on ollut muutoksen ja epävarmuuden aikaa, mutta myös oivallusten aikaa. Saimme taas muistutuksen valmiuden ja omavaraisuuden tärkeydestä, ja varsinkin kotimaisen elintarviketuotannon tärkeydestä. Viimeistään nyt ymmärsimme, että vihreän siirtymän on tapahduttava nyt eikä "tulevaisuudessa". Olemme nähneet, kuinka paljon voimme saada aikaan, kun työskentelemme päättäväisesti ja yhtenäisesti kumppaneidemme kanssa. Ja ennen kaikkea saimme muistutuksen siitä, että mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan meidän on tehtävä päivittäin töitä niiden arvojen ja sellaisen maailman puolesta, jossa haluamme elää, Blomqvist päättää.
