- Kansainvälisen monenkeskisen järjestelmän ylläpito on osa kestävää kehitystä ja keskeisessä asemassa sitouttaessa maat ponnistelemaan tavoitteita kohti. On Suomen etu ja rooli tukea näitä prosesseja, myös itsemme vuoksi. Pandemia ja viimeaikaiset tapahtumat Euroopassa ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on, että pidämme yhteisistä periaatteistamme kiinni ja että kovassakin paineessa puolustamme oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia, sanoo Biaudet.

Biaudet toteaa myös, että Suomen on jo tällä hallituskaudella lähdettävä korottamaan kehitysyhteistyörahoitusta. 

- Kehitysyhteistyönrahoituksen matala taso on yksi Suomen suurimmista haasteista toimintaohjelman toteutuksessa. Suomella on siis kirittävää, jotta olisimme uskottavia toimijoita pohjoismaalaisessa viiteryhmässä ja globaalisti. Suomen tulisi jo tällä hallituskaudella lähteä korottamaan kehitysrahoitusta kohti 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, jotta tavoite saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Glasgown lupaukset lisärahoituksesta ilmastonmuutoksen sopeutukseen edellyttävät myös toimia jo tällä vaalikaudella, sanoo Biaudet.

Agenda 2030-tavoitteet eivät ole vain valtioiden välinen hanke. Ne koskettavat mitä suurimmissa määrin myös yrityksiä ja kansalaisia.

- Meidän täytyy kansallisesti vahvistaa yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Meidän täytyy tukea ihmisoikeuksien ja ihmisarvoisen työn periaatteiden toteutumista, samalla kun viranomaisilla tulee olla mahdollista puuttua ja korjata haitallista toimintaa. Vaikka maailmassa on tehty väsymättömästi työtä esimerkiksi lapsityövoiman kitkemiseksi, on vaarallinen työ yhä arkea 79 miljoonalle lapselle, sanoo Biaudet.