Tiistaina julkisessa kuulemisessa olivat mukana kansalaisaloitteen vireillepanijat, sekä maa- ja metsätalousministeriön-, Luonnonvarakeskuksen- ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijoita.
Anders Norrback (RKP) iloitsee että asian käsittely etenee valiokuntaan. Susitilanne on jo kauan ollut kestämätön varsinkin Pohjanmaan rannikkoseuduilla, joilla susihavainnot ovat arkipäivää.
-Toivon myönteistä käsittelyä valiokunnassa, jotta susikantaa voitaisiin rajoittaa jatkossa tehokkaammin.
Norrback esitti myös kysymyksen metsästyksen paikallisista vaikutuksista julkisen kuulemisen yhteydessä.
-On tärkeää, että saamme tietää mitkä vaikutukset kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisella olisi paikallisesti alueilla, joilla susihavaintoja on paljon. Ihmiset haluavat saada vastauksia siihen, voiko kannanhoidollisen metsästyksen salliminen helpottaa tilannetta alueilla, joilla sudet liikkuvat asutuilla alueilla, Norrback päättää.
Kannanhoidollinen metsästys perustuu viranomaisten antamiin erityisiin metsästyslupiin. Lupa perustuu susikannan hoitosuunnitelmaan, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen susikannan koosta ja genetiikasta. Hoitosuunnitelman tavoite on varmistaa susikannan selviytyminen ja samanaikaisesti pitää kanta kohtuullisella tasolla sekä metsästyksen avulla aroina.
