Jokaisella on vastuu puuttua häirintään ja väkivaltaan

29.11.2020 klo 06:33
Keskiviikkona vietettiin kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Päivän tarkoituksena on kunnioittaa kaikkien niiden naisten muistoa, jotka ovat menettäneet henkensä lähisuhdeväkivallan seurauksena.

Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset kokevat väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin EU-maissa asuvat naiset keskimäärin. Noin joka kolmas nainen Suomessa on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Olen sanonut sen aikaisemmin, mutta haluan sanoa uudelleen – jokainen tapaus on liikaa. Väkivallalle pitää olla nollatoleranssi.

 

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta edellyttää useiden eri toimijoiden toimia ja monia keinoja. Hallitus ottaa asian vakavasti. Minun johdollani julkaisimme hiljattain naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman, jossa esitellään 32 toimenpidettä väkivallan ehkäisemiseksi.

 

Olemme saaneet huolestuttavia esimerkkejä nuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Myös tutkimus urheilun parissa tapahtuvasta häirinnästä sekä kyselyt nuorten kokemasta digitaalisesta seksuaalisesta häirinnästä huolestuttavat. Näihin ongelmiin ohjelmassa on monia toimenpiteitä. Osana ohjelmaa käynnistyy esimerkiksi ensi vuonna kampanja nuoriin naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi. Kampanjassa korostuu sivustakatsojan rooli. Jokaisella meistä on mahdollisuus ja vastuu puuttua näkemäämme häirintään. Toivonkin, että jokainen uhri uskaltaa ilmoittaa kokemastaan häirinnästä ja väkivallasta poliisille. Uhrien tarpeiden huomioiminen on tärkeää, ja siksi hallitus onkin lisännyt turvakotien määräraha.

 

Yksi ohjelman painopisteistä on digitaalisen väkivallan ehkäisy, joka on osoittautunut olevan vieläkin tärkeämpi aihe kuin ohjelman valmistelun käynnistämisen aikaan arvattiinkaan. Verkko on myös valitettavan otollinen alusta vihapuheelle ja häirinnälle. Julkinen keskusteluilmapiiri erityisesti sosiaalisessa mediassa on koventunut. Välillä tuntuu siltä, että verkossa uskalletaan kirjoittaa sellaista, jota ei uskaltaisi sanoa kenellekään suoraan. Se tosiasia tuntuu unohtuvan, että tietokoneen näytön takana on toinen ihminen, jolla on tunteet. Kenelläkään ei ole oikeutta halventaa toista, ei kasvotusten eikä verkossa.

 

Myös eri ammattiryhmien kohtaama uhkailu ja häirintä ovat lisääntyneet viime aikoina. Esimerkiksi poliitikkoihin, syyttäjiin ja tuomareihin kohdistuu uhkailua ja maalittamista. Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu sen varaan, että viranomaiset ja tuomioistuimet voivat toimia vapaasti. On kyse demokratian peruspilareiden toimivuudesta. Tämän vahvistamiseksi olen äskettäin tuonut eduskuntaan hallituksen esityksen, jonka mukaan laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustoimensa vuoksi. Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaa uhrin asemaa ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua siihen.

 

Kaikenlainen vihapuhe ja uhkailu on otettava erittäin vakavasti. Tässäkin meillä jokaisella on vastuu omasta käyttäytymisestämme ja mahdollisuus tukea toisiamme. Ollaan toisillemme ihmisiksi, ja puututaan yhdessä häirintään, uhkailuun ja vihapuheeseen.

 

Olen iloinen, että Naisjärjestöjen yhteiseen ”Vaalit ilman vihaa” –kampanjaan on lähtenyt mukaan lähes kaikki eduskuntapuolueet. Kampanjaan osallistuvat puolueet osoittavat paitsi selkärankaa, myös halua näyttää, ettei vihapuhetta hyväksytä. Ihmettelen kuitenkin, että kaikki puolueet eivät ole tähän lähteneet.

Anna-Maja Henriksson

Nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Valtioneuvosto on päättänyt Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on erityisen tyytyväinen nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen ohjelman valmisteluun.
Sandra Bergqvist
22.03.2024 klo 21:58

Ruotsin ja suomen kielen osaamista on vahvistettava

Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille. 
Anna-Maja Henriksson
21.03.2024 klo 22:04

Pettymystä ja tulevaisuuden uskoa

Metsä Board ilmoitti aiemmin tänään (21.3.2024), että he eivät tule etenemään Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdashankkeen kanssa. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on pettynyt, mutta ilmaisee myös tulevaisuuden uskoa.
Anders Norrback
21.03.2024 klo 22:01

Lähipalvelut, yrittäjyys ja turvallisuus luovat perustan vahvalle aluekehitykselle

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan Keskustapuolueen välikysymystä, Liike Nyt -puolueen tukemana, hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa. 
Anders Norrback
20.03.2024 klo 15:39

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.
Anders Adlercreutz
13.03.2024 klo 20:49

Rauhanajan yhteistyö vahvistaa Suomen integroitumista Natoon

Eduskunta on tänään keskustellut hallituksen selonteosta Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Kansanedustaja Joakim Strand piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron.
Joakim Strand
21.02.2024 klo 17:28

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44