Budjettiriihi lämpeni

18.09.2020 klo 16:27

Tämän vuoden budjettiriihi päättyi tiistaina. Ulkoisesti Säätytalo on tietenkin paikkana hyvin kaukana savuntuoksuisesta perinteisestä riihestä, eikä varstojen rytmistä ääntä siellä puinnin aikana kuule. Mutta työstä valtion talousarvion kokoaminen kyllä käy.

Kolme asiakokonaisuutta nousi keskusteluissa muiden edelle, nimittäin talous, työllisyys ja ilmasto. Ja hyvä niin. Nämä kaikki ovat keskiössä, kun rakennamme kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa tulevaisuutta varten. Hallituksen päätökset tukevat tätä kehitystä.

Talous nojaa siihen, että yritykset ovat elinkelpoisia ja uskaltavat investoida, palkata työvoimaa ja kasvaa. Budjetin yhteydessä totesimme, että hallitus turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön yrityksille.

Talouden ja velkaantumisen kannalta tärkeätä on kuitenkin mahdollisimman tiukka budjettikuri. Vaikka tarpeita on paljon koronakriisin seurauksena, onnistuimme mielestäni osoittamaan tukea välttämättömiin toimiin, samalla pidättäytyen melko hyvin runsaan 60 miljardin budjettikehyksen sisällä. Tämän päälle tuli sitten välttämättömät suorat kustannukset koronaan liittyen, kuten esimerkiksi testaus ja rokotteen hankinta.

Talous nojaa työllisyyteen. Työllisyys luo pohjan taloudelle takaamalla verotuloja ja vähentämällä sosiaalisen tuen tarvetta. Hallitus päätti monista toimenpiteistä, joiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on yli 30.000 lisätyöllistä.

Muutaman esimerkin mainitakseni päätimme ns. pohjoismaisen työvoimapalvelujen mallista, jossa kehitetään työnhakijan saamaa yksilöllistä, räätälöityä asiantuntijatukea. Olemme jo aikaisemmin panostaneet nuorten työllisyyteen, sillä rikkinäisellä työuran alulla on pitkät haitalliset vaikutukset. Nämä panostukset jatkuvat ja nyt annoimme työmarkkinajärjestöille tehtäväksi laatia tasapainoinen esitys nk. eläkeputkesta ja toimista, joilla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vahvistetaan.

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus päätti toimenpiteistä, joilla varmistetaan turpeen energiakäytön puolittaminen hallitusohjelman mukaisesti. Siirtymän tulee tapahtua hallitusti, jotta turvetta ei korvattaisi jalostuskelpoisella puulla. Tällä olisi kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia vientiteollisuuteemme. Lisäksi päätimme tukea konkreettisia ilmastoinvestointeja ja vauhdittaa kivihiilestä luopumista. Energiatuella ja avustusmäärärahalla kannustetaan kotitalouksia luopumaan öljylämmityksestä.

Tasa-arvoministerinä olen iloinen ja ylpeä siitä, että sain edistettyä ajatusta sukupuolitietoisesta budjetoinnista. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että jokainen ministeriö itse arvioi ja kirjaa oman hallinnonalansa osalta, miten tehdyt painotukset vaikuttavat sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Näin opimme vähitellen huomioimaan, että päätökset esimerkiksi rakennettua ympäristössä koskevassa ohjauksessa, joukkoliikenteessä tai yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä, itse asiassa voi olla suuriakin vaikutuksia arjen sujuvuuteen myös tasa-arvon näkökulmasta.

Selvää on, että tarvitsemme rakenteellisia muutoksia ja tiukkaa taloudenpitoa, mutta myös uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Siksi olen tyytyväinen siihen, että pystyimme tekemään merkittäviä lisäpanostuksia kehittämiseen ja innovointiin. Näinhän Saarijärven Paavokin selvisi katovuosista – kekseliäisyydellä ja säntillisyydellä nykyhetkessä ja teknisillä uudistuksilla tulevaisuuteen: ”Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät”.

Thomas Blomqvist

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44