Saimme tilannekuvan taudin leviämisestä kansallisesti ja maailmalla. Seikkaperäisten keskustelujen jälkeen hallitus ja viranomaiset antoivat uusia suosituksia muun massa kasvomaskien, etätyön sekä matkustamisen suhteen.

On todettava, että tilanne Suomessa on hyvä – ehkä jopa petollisen hyvä. Me suomalaiset olemme hyvin omaksuneet uusia käytänteitä tervehtimiseen, jonottamiseen ja muuhun kanssakäymiseen. Syksyn alkaessa on tärkeätä, että jaksamme jatkaa tätä työtä, ja vielä oppia ja soveltaa myös uusia keinoja.

Julkisuudessa ja keskusteluissa tuttavien kanssa ehkä eniten esillä on ollut suu-nenäsuojien, arkikielessä kasvomaskien, käyttö. Varmaankin sen takia, että koemme maskien käytön tuovan koronatilanteen ihan kirjaimellisesti ”iholle”.

Niiden käyttäminen vaatii totuttelua. Jotkut myös epäilevät niiden vaikutusta taudin hillitsemiseksi. Itse ajattelen, että mikäli maskien käytöllä on edes pieni turvallisuutta parantava vaikutus, niitä kannattaa käyttää suositusten mukaisesti. Kyse ei ole vain omasta, vaan myös kanssaihmisten turvallisuudesta.

Muistan miten nuoruudessani turvavöiden käyttö oli vielä melko sattumanvaraista, puhumattakaan autojen lastenistuimista tai veneiden pelastusliiveistä. Kaikkiin näihin olemme onneksi tottuneet, ja tänä päivänä tuntuisi jopa oudolta olla käyttämättä niitä. Kasvomaskien osalta suositus on kuitenkin väliaikainen.

Toinen vahva suositus hallitukselta on, että etätyökäytäntöä jatkettaisiin siinä määrin ja niissä tehtävissä joissa se on mahdollista. Tämä koskee suoraan julkisen sektorin työpaikkoja, mutta toivomme, että myös yksityisellä sektorilla vahvasti harkitaan etätöiden mahdollisuutta. Työterveyslaitoksen viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan suurimalla osalla etätyöläisistä työhyvinvointi jopa parani. Työn imu lisääntyi ja työuupumuksesta kielivä krooninen väsymys vähentyi.

Siitä huolimatta meidän on muistettava, että työyhteisössä on myös ihmisiä, jotka kokevat etätyön tekemisen toisin. Tämä on osittain luonnekysymys, mutta osittain kyse on muiden sosiaalisten kontaktien vähäisyydestä tai esimerkiksi asumismuodosta. Kannattaa muistaa olla yhteydessä kollegoihin myös kotitoimistosta, esimerkiksi pitämällä yhteisiä kahvitaukoja etänä ja vaikka soittamalla sen sijaan, että lähettäisi lyhytsanaisen kysymyksen tekstiviestinä.

Hallitus keskusteli myös rajaterveysasioista. Osittain tässä on kyse viestinnästä, ja parhaillaan valmistellaankin niin sanottua liikennevalomallia, jonka avulla jokainen helpommin pystyy arvioimaan seuraukset, kun palaa eri tautiluokituksen saaneista maista.

Kaikkien kannattaa kuitenkin vakavasti harkita jokaista mahdollista ulkomaanmatkaa ja sen tarpeellisuutta. On matkoja, jotka työn tai yksityiselämän kannalta ovat välttämättömiä, ja ne pitää tietenkin hoitaa. Sen sijaan eksoottiset lomamatkat kannattaa jättää tuonnemmaksi.

On puhuttu uudesta normaalista, ja siitä nimenomaan on kyse kunnes tauti saadaan taltutettua. Elämä jatkuu ja ihminen on sopeutuvainen. Tämä ei tarkoita, että uusi normaali olisi välttämättä huonompi. Tänäkin kesänä moni on saanut aivan uusia kokemuksia kotimaanmatkailun merkeissä tai rentoutunut puutarhanhoidon tai remonttitöiden parissa.