Yritystukien tulee mennä oikeisiin osoitteisiin

26.04.2020 klo 06:23
Kuluneen viikon aikana on herännyt kysymyksiä siitä, onko muun muassa Business Finlandin kautta kanavoidut tuet yrityksille menneet niitä eniten tarvitseville.

Monessa tapauksessa näin ei todellakaan näytä olevan. Suurimmalla osalla yrityksistä, jotka juuri koronan takia kärsivät äkillisestä kassavirran tyrehtymisestä ja isoista kiinteistä kuluista, ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kilpailla innovaatiomiljoonista, joita kanavoidaan entisen Tekesin, nykyisen Business Finlandin kautta. On silmiä ja sydäntä riipaisevaa lukea listoja, joita suhteettoman suurilta osin dominoi pääkaupunkiseudun konsultit, jotka sitä paitsi ovat käärineet euromääräisesti suurimmat tuet. Olen iloinen siitä, että hyvä kollegani ministeri Lintilä on pyytänyt asiasta selvityksen. Meidän ei kuitenkaan pidä moittia ja syytellä vastuullisia ja rehellisiä yrityksiä, jotka ovat hakeneet ja saaneet rahoitusta voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. 

Tunnen myös pienen joukon hyvinvoivia ja vahvoja pohjanmaalaisia perheyrityksiä, jotka ovat nyt todenneet – erittäin pitkistä jonoista ja useiden muiden vaikeuksista hyvin tietoisina – etteivät he yksinkertaisesti kehtaisi hakea tai vastaanottaa ylimääräistä tukea veronmaksajilta.

Hallitus on kaikesta huolimatta erilaisin välinein ja ennätysrahasummin tehnyt ja tulee tekemään kaikkensa pelastaakseen niin monta työpaikkaa kuin mahdollista. Lähipäivinä saamme myös kuulla minkälainen ravintola-alan erityistuki – jota olemme talousvaliokunnassa vahvasti peräänkuuluttaneet – on rakenteeltaan. Suurin osa nyt lomautusuhan alla olevasta palvelualasta on sitä paitsi hyvin naisvaltainen, minkä takia tarvitsemme voimakkaita toimia myös tasa-arvonäkökulmasta.

Olemme kaikki varmasti huomanneet yhteiskuntamme ottaneen valtavia harppauksia digitalisaatiossa, muun muassa etäkokouksien järjestämisessä. Reilu kuukausi sitten en ainakaan itse olisi uskonut, että huhtikuun puolivälissä olisi mahdollista muuttaa muun muassa Vaasan kaupunginhallituksen, Pohjanmaan liiton hallituksen ja tasa-arvoryhmän, Finnveran hallintoneuvoston, eduskunnan eri parlamentaaristen työryhmien ja Merenkurkun neuvoston kokoukset hyvin toimiviksi etäkokouksiksi. Tuntui myös erityisen hyvältä, että pystyimme maanantain Vaasan Sähkön hallituksen etäkokouksessa laskemaan asiakkaidemme sähköhintoja.

Hiljattain tuli myös tieto siitä, että ulosoton niin sanottu perustäytäntöönpano järjestetään maassamme alueellisesti kuudelle paikkakunnalle, jotka sijoittuvat Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Ouluun, Kuopioon ja Vaasaan. Tämäkin päätös osoittaa, kuinka tärkeää Vaasan seudun näkökulmasta on, että ruotsalainen kansanpuolue istuu maamme hallituksessa.

Länsi-Suomen maakuntien osalta laadimme myös parhaillaan yhteistä liikennestrategiaa. Tarkoituksena on tunnistaa maakunnille yhteisiä ja tärkeitä liikenteeseen ja kuljetuksiin liittyviä asioita, joita viestimme valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatijoille. Samalla haetaan teemoja, joita maakuntien olisi hyvä edelleen kehittää yhdessä. Länsi-Suomen yhteistä liikennestrategiaa tekevät siis yhdessä Pojanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Satakunta ja Kanta-Häme. Korostamme strategiatyössämme luonnollisesti mm. kansainvälisiä yhteyksiä ja saavutettavuutta. Vanha Vaasan lääni on monipuolinen ja upea alue, mutta tässäkin yhteydessä sellaisenaan liian pieni alue tarkasteltavaksi. Viennistä riippuvaisen Suomen eri toimijoiden on jatkuvasti tarkasteltava toimintaympäristöä laajemmasta järjestelmätason perspektiivistä. Tässäkin asiassa monipuoliset ja vahvat Pohjalaismaakunnat voivat yhdessä näyttää muille esimerkkiä.

Näinä päivinä ajatukseni ovat kuitenkin erityisesti niiden yrittäjien kanssa – muun muassa linja-autoyhtiöiden ja ravintolaomistajien kanssa – jotka joutuivat äkillisesti sulkemaan yrityksensä tietämättä, milloin toiminta voi taas jatkua. Juuri he tarvitsevat nyt tukea selviytyäkseen. Velvollisuutemme on auttaa nimenomaan vaikeimmassa asemassa olevia yrityksiä, perheitä ja ihmisiä. Ei voi myöskään olla esimerkiksi niin, että karanteenissa oleva hoitohenkilökunta joutuu palkatta itse hoitamaan Kelan byrokratiaa. Nyt vaaditaan kaikilta organisaatioilta mahdollisimman paljon joustoja, jotta ihmiset yhdessä jaksavat taistella tämän koronamaratonin läpi. Itse taudin etenemiseen rajoitukset näyttävät purreen toistaiseksi hyvin ja tunnelin päässä alkaa jo näkyä hieman valoa.

Joakim Strand

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44