Miksi sote?

20.02.2020 klo 12:50
Meille kaikille tulee joskus se päivä, jona tarvitsemme apua ja tukea yhteiskunnalta

Sinä päivänä meidän pitää voida luottaa siihen, että saamme tarpeellista ja asianmukaista hoitoa ja hoivaa. Sen takia meidän pitää huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat hyvällä tasolla ja että löytyy osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa.

Tänään meillä Suomessa on tilanne, jossa kaikki kansalaiset eivät välttämättä saa tai eivät voi luottaa siihen, että saavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa ajoissa tai tasa-arvoisesti. Meillä on haasteita muun muassa siinä, että jonot terveysasemille ovat usein liian pitkiä ja eriarvoisuutta korostaa omalta osaltaan se tosiasia, että meillä on hyvin toimiva työterveydenhuolto johon siihen oikeutetut pääsevät nopeasti ja vaivattomasti. Meillä on myös merkittäviä terveyseroja eri sosioekonomisten ryhmien välillä ja sen lisäksi väestön ikärakenteen kehitys on haastava. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio vie yhteiskuntaa eteenpäin, mutta tarvitsemme jatkossakin ihmisiä, jotka hoitavat toisia ihmisiä ja jotka huolehtivat siitä, että saamme hoitoa ja hoivaa silloin kuin tarvitsemme sitä.

Olemme Suomessa sellaisessa tilanteessa, että meidän on uudistettava sosiaali- ja terveydenhuoltoamme, jotta voisimme turvata sen laatua ja saatavuutta myös jatkossa. Tämä vaatii m.m. hallintorakenteiden uudistamista ja sen takia tarvitsemme sote-uudistusta. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja myös edelliset hallitukset ovat yrittäneet tätä, mutta eivät ole siinä onnistuneet. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että aikaisemmat hallitukset olisivat tehneet huonoa työtä vaan, että sote-uudistus on erittäin iso ja haastava tehtävä, johon ei ole olemassa helppoa ratkaisua.

Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä sellainen uudistus, joka tekee sosiaali- ja terveyshuollosta nykyistä tasa-arvoisempaa, toimintakelpoisempaa ja kestävämpää. Otamme oppia aikaisempien hallitusten virheistä ja yritämme tehdä parempaa. Uusimaa tarvitsee esimerkiksi erillisratkaisua. Meidän ehdotuksessamme Uusimaa tullaankin jakamaan viiteen eri alueeseen yhden sijasta. Tämä on merkittävä parannus aikaisempiin ehdotuksiin verrattuna. Tällä ratkaisulla voimme parantaa eri alueiden ja yksittäisen ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja siten pystymme myös vahvistamaan demokratiaa. Uudenmaan erillisratkaisulla pystymme myös paremmin turvaamaan palvelut molemmilla kansalliskielillä.

Hoidon laatu ja saatavuus ovat elintärkeitä. Länsiuusimaalaisille Raaseporin sairaala ja Lohjan sairaala ovat tässä keskeisessä roolissa. Tällä hetkellä käydään keskustelua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sisällä Raaseporin sairaalan tulevaisuudesta. Minusta on todella tärkeää, että Raaseporin sairaala myös tulevaisuudessa voi ylläpitää ympärivuorokautista yhteispäivystystä. Myös tulevassa sote-maakunnassa Raaseporin sairaalalla on tärkeä rooli. Sen ympärille olisi aika luontevaa rakentaa yksi tulevan maakunnan sote-keskuksista. Sairaala on tietenkin keskeinen osa asukkaiden sairaanhoitoaketjua mutta se on tärkeä myös alueemme elinvoimaisuudelle.

Suunnitteilla oleva sote-uudistus ei vielä ole maalissa, mutta se etenee nyt hyvää vauhtia. Tämä uudistus ei tule ratkaisemaan meidän kaikkia ongelmia, mutta tosiasia on, että sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettava, jotta voimme jatkossa taata parempaa laatua, tasa-arvoisempaa hoitoa, lyhempiä jonoja, hyvää saatavuutta ja samalla luoda mahdollisuuksia hillitä kustannusten kasvua.

Sote-uudistuksessa tärkeintä on kuitenkin ihminen ja hänen oikeutensa hoitoon ja hoivaan. Tätä ei saa unohtaa keskustelussa rakenteista.

Thomas Blomqvist

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44