– Hallitusohjelma, joka kirjoitettiin toukokuussa Säätytalossa, tarkoitti suunnanmuutosta koulutuspolitiikassa ja tämä sanoma otettiin ilolla vastaan koko koulutussektorilla ja korkeakouluissa. Siksi hallituksen tulee pitäytyä hallitusohjelmassa, asettaa koulutus etusijalle ja varmistaa koulutussatsaukset ensi vuoden budjetissa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Tämä on keskeistä rakennettaessa Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä painottaa, että 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen on tärkeää.
– Suomen menestys rakentuu koulutetulle väestölle, yrittäjäystävälliselle ilmanpiirille ja satsauksiin yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
– Siksi valtionvarainministeriön budjettiehdotus oli yllätys korkeakoulujen ja ammattikoulujen osalta. Nähdäkseni on itsestään selvää, että tämä kysymys täytyy ratkaista syyskuun budjettiriihessä.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa jatkaa tulevaisuudenuskon rakentamista Suomessa.
– Olemme vakuuttuneita siitä, että hallitus on oikealla polulla. Me olemme iloisia kaikesta siitä positiivisesta palautteesta, joka meidät on tavoittanut kesän aikana eri puolilla Suomea. Monet suomalaiset ovat helpottuneita siitä, että maassamme tapahtuu nyt positiivisia muutoksia, sanoo Henriksson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä painottaa, että perhevapaauudistusta ei voi siirtää myöhemmäksi.
– Perhevapaauudistusta ei saa haudata työryhmään. Hallitusohjelmassa on selkeät suuntaviivat uudistuksen toteuttamiselle. Tarvitsemme nyt kaikki toimenpiteet, jotka auttavat työllisyyden nostamisessa 75 prosenttiin, painottaa eduskuntaryhmä.
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist painottaa, että RKP vaatii riittäviä satsauksia kaikille koulutusasteille. Hän peräänkuuluttaa myös tiiviimpää yhteistyötä ja parempaa tiedonkulkua koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinoiden välillä.
– Koulutuksen järjestäjille tulee antaa paremmat edellytykset vastata työmarkkinoiden ja eri alueiden tarpeisiin. Tämä tulee olemaan ratkaisevaa hallituksen työllisyysastetavoitteen saavuttamisessa. Näin ihmisille voidaan tarjota hyödyllistä ja merkityksellistä koulutusta, sanoo Blomqvist.
Eduskuntaryhmä haluaa nähdä myös riittäviä satsauksia koko oikeudenhoidon ketjuun poliiseille, syyttäjille ja tuomioistuinlaitokselle.
– On hienoa, että hallitus haluaa lisätä poliisien määrää. Jotta oikeudenkäyntiaikoja voitaisiin lyhentää, on käytännössä yhtä tärkeää, että myös syyttäjänlaitos ja tuomioistuimet saavat lisäresursseja. Loppupeleissä kyse on kansalaisten luottamuksesta toimivaa oikeusjärjestelmää kohtaan, painottaa eduskuntaryhmä.
Henriksson: Avataan työmarkkinat myös eläkeläisille ja maahanmuuttajille
Työn vastaanottamisesta eläkeläisenä tulee tehdä entistä houkuttelevampaa. Näin sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Jotta joillain aloilla vallitsevaa työvoimapulaa voidaan helpottaa, täytyy vapaana olevaa työvoimaa paremmin kannustaa työhön. Hän näkee kysymyksen niin vero- kuin työllisyyspoliittisesti tärkeänä.
– Moni ikääntyneempi ihminen tekisi mielellään töitä myös eläköitymisen jälkeen. Yhteiskunnan tulisi kannustaa tähän verotuksellisesti. Siksi meidän pitäisi vakavasti harkita eri vaihtoehtoja, joilla työn vastaanottamisesta tulisi houkuttelevampaa myös eläkeläisille. Kyseessä voi olla mitä tahansa muutamasta viikkotunnista osa-aikatyöhön tai sijaisuuteen. Nykyisellä väestönkehityksellä tulee meidän kannustaa kaikkia työhalukkaita ottamaan työ vastaan, sanoo Henriksson.
Jotta työllisyystavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitsee Suomi myös aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Etusijalla tulee olla työvoimapulan korjaaminen ja asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden houkutteleminen kasvualoille.
– Meidän täytyy saada pois turha byrokratia työperäisestä maahanmuutosta. Hallitusohjelmassa on tästä selkeät kirjaukset. Nyt on toimeenpanon vuoro, sanoo Henriksson.
Kysymykset nousivat keskusteluun ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Pietarsaaressa torstaina
