EU-komission petoeläinpolitiikasta vastaavat virkamiehet yrittävät parhaillaan saada läpi rajoituksia siihen, miten jäsenmaat voivat hallinnoida EU:n luontodirektiiviin kuuluvia, ja sen tarkasti suojelemia, petoeläimiä. Näihin eläimiin kuuluvat mm. sudet, karhut ja ilvekset.
Tiivistettynä EU-komission virkamiehet ovat esittäneet luonnoksen päivitetystä ohjeesta, joka koskee tiukkaa suojelua nauttivia lajeja. Esillä on myös aivan uusi susia koskeva liite. Virkamiehet ovat ohjeissa melkein kirurgisella tarkkuudella yrittäneet kaventaa jäsenmaiden mahdollisuuksia hallita petoeläinkantaansa järkevällä tavalla.
‑ Ehdotus on erittäin huomattava kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin, se on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Susia ei ehkä vielä näy EU-komission käytävillä, mutta todellisuudessa susihavaintojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Täällä se liikkuu näkyvästi Suomen asuinalueilla, ja uhkaa samalla niin lapsia, kun kotieläimiä, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mats Löfström.
‑ Toiseksi, ehdotus ei vastaa komission aiemmin antamia lausuntoja siitä, miten meidän pitäisi vähentää yksityiskohtaista sääntelyä. Tämähän luo enemmän yksityiskohtaista sääntelyä, ja tätä ei voida hyväksyä, sanoo Löfström.
Kyse on EU:n luontodirektiivin tulkintaohjeesta. Vaikka komission tulkintaohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia, ottavat EU-tuomioistuimet ja kansalliset tuomioistuimet niissä esitetyt tulkinnat usein huomioon päätöksenteossaan. Esimerkiksi Ruotsissa äskettäin ratkaistussa merimetsoon liittyvässä tapauksessa tuomioistuin oli hakenut tukea tulkintaansa ohjeesta. Myös EU-tuomioistuin on monessa luontodirektiiviin liittyvässä ratkaisussa noudattanut tulkintaohjeita. Näin komission tulkintaohjeet voivat olla ”luomassa” oikeuskäytäntöjä.
‑ Komission ehdotuksen tavoitteet ovat päinvastaiset kuin mitä olemme viime vuosina ajaneet. Jotta voimme käsitellä kasvavista petoeläinkannoista syntyviä ongelmia, tarvitsemme enemmän joustavuutta ja kansallista päätöksentekovaltaa. Tämä koskee erityisesti sutta, sanoo Rkp:n kansanedustaja Mats Nylund.
‑ Lajin suojelutason laskeminen on tehtävä mahdolliseksi, kun sen suotuisa taso on saavutettu, sanoo Nylund.
Jäsenvaltioilla on 20.11 asti aikaa jättää lausunto.
‑ Olemme olleet maa- ja metsätalousministeriöön ja ministeri Jari Leppään yhteydessä. Hän on asiasta kanssamme samaa mieltä. Esitys on estettävä, toteavat Löfström ja Nylund.
