Kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan varhaiskasvatuksen hyvän laadun turvaamisessa

13.05.2018 klo 09:57
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pitkäkantoiset positiiviset vaikutukset lapsen oppimiseen teini-ikään asti, sekä muihin tärkeisiin taitoihin, kuten sosiaalinen kompetenssi.

Varhaiskasvatus tasoittaa lasten sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa. Tänä päivänä painotetaan hyvää laatua.

Laatua on vahvistettu muun muassa ensimmäisen kansallisen varhaiskasvatuksen suunnitelman käyttöönotolla sekä laatimalla paikallisia suunnitelmia. Valitettavasti istuva hallitus on heikentänyt laatua sallimalla kuntia ottamaan käyttöön isompia ryhmiä yli kolmevuotiaille lapsille sekä rajoittamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta. Lyhytaikaisia päätöksiä jotka heikentävät työtä jota tehdään hyvän laadun saavuttamiseksi. Ryhmän koko on aivan ratkaiseva laadulle.

Sivistysvaliokunta käsittelee juuri nyt hallituksen esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Lakiesitys edellyttää, että vuonna 2030 kolmasosa henkilöstöstä tulisi olla lastentarhanopettajia, kolmasosa sosionomeja ja kolmasosa lastenhoitajia. Tällä hetkellä lastentarhanopettajien osuus on alle 20 prosenttia henkilöstöstä.

Esitys uudeksi laiksi on hyvä ja perusteltu, koska hyvä laatu edellyttää tänä päivänä monipuolista osaamista. Jokaisella ammattiryhmällä on erityisosaaminen jota pitää myös tulevaisuudessa hyödyntää. Suomalainen Educare-malli, jossa pedagogiikka ja hoito kohtaavat, toimii hyvin.

Hallituksen lakiesitys aiheuttaa kuitenkin ongelmia, joita valiokunnan pitää huolellisesti analysoida. On esiintynyt erilaisia arvioita siitä, kuinka moni lastenhoitaja pahimmassa tapauksessa jäisi työttömäksi vuoden 2030 jälkeen. Lastenhoitajat muodostavat tällä hetkellä yli kolmasosan henkilöstövoimasta. On aivan selvää, että lastenhoitajien pätevyyttä tarvitaan yhtä paljon tulevaisuudessa ja olisi tuhoisaa, jos he päättäisivät jättää alan.

Toinen ongelma on hallituksen sopimus yliopistojen kanssa 1000 uudesta opiskelijapaikasta. Tarve on paljon isompi ja riski on suuri, että vuonna 2030 meillä ei ole tarpeeksi monta koulutettua lastentarhanopettajaa, jos opiskelijapaikkojen määrää ei lisätä tulevina eduskuntakausina. On myös tärkeää, että henkilöt joilla on pitkä kokemus alalta ja haluavat lakimuutoksen takia jatkaa opiskelua, voivat joustavasti tehdä niin.

Kaikki varhaiskasvatuksessa työskentelevät sosionomit tai tutkinnon viimeistään 2023 saaneet tulevat olemaan päteviä tekemään töitä varhaiskasvatuksen opettajina myös tulevaisuudessa. Sosionomit jotka valmistuvat 2023 jälkeen eivät saa tätä pätevyyttä.

Hallitus ei ole lakiesityksessään selvästi määritellyt mitkä työtehtävät ja vastuualueet sosionomeilla on tulevaisuudessa, tämä olisi pitänyt tehdä ennen kuin lakiesitys annettiin eduskunnalle. Kunnat voivat itse päättää, jos he palkkaavat kaksi lastentarhanopettajaa ja yhden lastenhoitajan, tai lastentarhanopettajan, sosionomin ja lastenhoitajan.

Suuri puute lakiesityksessä on, ettei se sisällä oikeutta tukeen. Kuraattorin ja psykologin tuen saatavuus päiväkodeissamme merkitsisi, että aikaisemmassa vaiheessa monipuolisemmin voidaan tukea lasta ja perhettä. Seuraavan hallituksen on turvattava oikeus tukeen.

Parantaakseen laatua hallituksen tulisi heti muuttaa lakia joka mahdollistaa isompia ryhmiä yli kolmevuotiaille lapsille ja vetää takaisin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen.

On tärkeää korostaa, että kaikkien ammattiryhmien osaamista tarvitaan. Moniammatillinen työ turvaa parhaiten hyvän laadun varhaiskasvatuksessa.

Mikaela Nylander

Hallitus edistää GigaVaasaa 

Joakim Strand
17.04.2024 klo 15:29

Nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Valtioneuvosto on päättänyt Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on erityisen tyytyväinen nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen ohjelman valmisteluun.
Sandra Bergqvist
22.03.2024 klo 21:58

Ruotsin ja suomen kielen osaamista on vahvistettava

Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille. 
Anna-Maja Henriksson
21.03.2024 klo 22:04

Pettymystä ja tulevaisuuden uskoa

Metsä Board ilmoitti aiemmin tänään (21.3.2024), että he eivät tule etenemään Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdashankkeen kanssa. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on pettynyt, mutta ilmaisee myös tulevaisuuden uskoa.
Anders Norrback
21.03.2024 klo 22:01

Lähipalvelut, yrittäjyys ja turvallisuus luovat perustan vahvalle aluekehitykselle

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan Keskustapuolueen välikysymystä, Liike Nyt -puolueen tukemana, hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa. 
Anders Norrback
20.03.2024 klo 15:39

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.
Anders Adlercreutz
13.03.2024 klo 20:49

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys sairaalaverkosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2024 klo 15:02

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00