− Tarvitsemme myönteisempää asenneilmapiiriä eri kieli- ja väestöryhmiä kohtaan. Valtiovalta hallituksen ja eduskunnan johdolla kantavat vastuuta yhteiskunnan asenneilmapiiristä. Nyt on kaikella tavalla edistettävä myönteisempää kieli-ilmapiiriä, Blomqvist sanoi.

Yksi tärkeimmistä huomioista kielikertomuksessa on, että palvelun antaminen asiakkaan omalla kielellä on osa laadukasta hoitoa.

− Yhdenvertaista palvelun tarjoamista omalla kielellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei voi liikaa korostaa. Kyse ei ole erityisestä edusta ruotsinkielisille, vaan yhdenvertaisesta kohtelusta, joka on osa laadukasta hoitoa, Blomqvist sanoi.

Ruotsin kieltä osaavaa henkilöstöä terveydenhuoltoon tai muihin julkisiin palveluihin, on ollut vaikeaa rekrytoida.

− Valitettavasti nykyinen hallitus on mennyt kielellisten oikeuksien toteuttamisessa väärään suuntaan ja monessa tapauksessa tehnyt ruotsia osaavan henkilöstön rekrytoinnista vaikeampaa Blomqvist toteaa.

Viranomaispalveluiden keskittäminen on edelleen heikentänyt tilannetta. Kun hallitus päätti siirtää päivystyksen Vaasasta ja käräjäoikeudet Porvoosta ja Raaseporista, on ruotsin kieltä osaavan henkilöstön rekrytoinnista tullut vaikeampaa ja samalla on vaarannettu kielellisten oikeuksien toteutuminen, sanoo Blomqvist.