Nuorena aikuisena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten jälkiseurannasta

30.01.2018 klo 15:24

Edustaja Anders Adlercreutz kysyy perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta: 

 Mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö aikoo ryhtyä nuorena aikuisena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten ja ennenaikaisen kuolemanriskin vähentämiseksi ja yhtenäisen kansallisen myöhäisvaikutusten jälkiseurannan järjestämiseksi kaikille alle 35-vuotiaina syövän sairastaneille?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on aktiivisesti ohjannut syövän hoidon kehittämistä. STM:n asettaman Syövän hoidon järjestämisen selvitystyöryhmän raportti Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020 oli ensimmäinen osa Suomen kansallista syöpäsuunnitelmaa. Raportin mukaan syöpätyypeittäin tulee olla olemassa valtakunnalliset hoitosuositukset. Valtakunnalliset syöpäkohtaiset, monialaiset asiantuntijaryhmät vastaavat laatimiensa hoito-, diagnostiikka- ja seurantasuositusten sisällöstä ja päivityksestä. Raportissa mainitaan myös lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden erityisseurannan tarve. 
Suosituksen lapsena, nuorena ja nuorena aikuisena syövän sairastaneiden henkilöiden aikuisiän myöhäisvaikutusseurannan järjestämisestä antoi jo vuonna 2012 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Raportissa kuvataan useita toimenpidesuosituksia, miten pitkäaikaisseuranta voidaan järjestää yliopistosairaaloiden asiantuntijaryhmien ja perusterveydenhuollon kesken. 
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kansallisen syöpäkeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän loppuraportissa 2014:13, Kansallinen syöpäkeskus – Comprehensive Cancer Center Finland (FICAN), huomioidaan syövän sairastaneiden kasvava määrä. Raportin mukaan Kansallisen syöpäkeskuksen tulisi olla keskeinen toimija syöpähoidon jälkeisen seurannan ja kuntoutuksen organisoinnissa, mihin myös lasten ja nuorten syövän sairastaneiden pitkäaikaisseurannan järjestäminen sopisi luontevasti.
Hallitus myönsi vuonna 2016 Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiselle nelivuotisen rahoituksen. Tarkoituksena on, että kansallinen syöpäkeskus toimii yliopistojen ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien alueellisten syöpäkeskusten verkostona ja lisäksi perustetaan kansallinen koordinoiva syöpäkeskus. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2016 asettama Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnat -työryhmä on pohjustanut syöpäkeskuksen perustamista.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 589/2017 vp
Kansallista syövän hoidon järjestämistä on tuettu lainsäädännöllä. Valtioneuvoston asetuksessa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille säädetty syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät ja kullekin yliopistolliselle sairaanhoitopiirille vastaavasti alueellisen yhteensovittamisen tehtävät. 
Vuosille 2018 - 2019 on asetettu Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnat -ohjausryhmä tukemaan Kansallisen syöpäkeskuksen perustamista ja toiminnan käynnistämistä. Kysymyksessä esitetty syövän sairastaneiden nuorten aikuisten jälkiseurannan yhtenäisistä käytännöistä huolehtiminen on syöpäsairauksiin perehtyneiden asiantuntijoiden tehtävä osana sosiaali- ja terveysministeriön tukeman Kansallisen syöpäkeskuksen koordinoimaa toimintaa. 


Helsingissä 4.1.2018
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

Anders Adlercreutz

Lohjan synnytysosasto on oltava olemassa myös tulevaisuudessa!

Länsi-Uusimaa -lehti julkaisi eilen (5.9) uutisen, jossa nostettiin esiin Lohjan synnytysosaston sulkeminen HUS:n säästövaihtoehtona. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin mielestä Lohjan synnytysosastoa tarvitaan ja ehdotus sen sulkemisesta on paheksuttava.
Thomas Blomqvist
06.09.2022 klo 14:57

Tärkeitä päätöksiä talouden ja opiskelijoiden kannalta

Hallituspuolueet ovat tänään sopineet työllisyyspaketista, joka vahvistaa julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurollaa. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että hallituspuolueet ovat pitäneet kiinni aikaisemmin sovitusta.
Anna-Maja Henriksson
11.02.2022 klo 16:35

Vastaus kirjalliseen kysymykseen ulkomaisten lippujen alla purjehtivilla aluksilla koronakriisin takia eristettyinä olevista suomalaisista miehistön jäsenistä

Kansanedustajat Sandra Bergqvist ja Mats Löfströmin ym. esittivät kysymyksen ministeri Haavistolle: Mitä hallitus tekee niiden suomalaisten merimiesten kotiin saamiseksi, jotka tällä hetkellä ovat eristyksissä ulkomaisten lippujen alla purjehtivilla aluksilla ja aikooko hallitus toimia kansainvälisesti, esimerkiksi Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO. ssa, kansainvälisen ratkaisun löytämiseksi siihen ongelmaan, että miehistön jäsenet eivät pääse poistumaan aluksiltaan?
Sandra Bergqvist ja Mats Löfström
17.06.2020 klo 14:12

Vastaus kirjalliseen kysymykseen läsnäolo-oikeuden rajoittamisesta synnytyksissä koronaepidemian aikana

Kansanedustaja Sandra Bergqvist on lähestynyt ministeri Krista Kiurua kirjallisella kysymyksellä: Miten kaikille synnyttäjille taataan riittävä tuki yhdenvertaisin perustein ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen myös koronaepidemian aikana, ja Miten taataan vanhempien yhtäläinen oikeus vastasyntyneen lapsen tapaamiseen?
Sandra Bergqvist
08.05.2020 klo 09:39

Vastaus kirjalliseen kysymykseen saariston kiinteistöverojen shokkikorotuksesta

Edustaja Sandra Bergqvist esitti kirjallisen kysymyksen: Onko asiasta vastaava ministeri tietoinen siitä, että Verohallinto lähettää tahallaan kiinteistöverokortteja, jotka todistettavasti suurelta osin ovat virheellisiä ja jotka pakottavat kiinteistönomistajat turvautumaan kalliisiin juridisiin prosesseihin ja mitä ministeri aikoo tehdä veroviranomaisten oma-aloitteiselle laintulkinnan tarkistukselle, joka on äärimmäisen epäedullinen kiinteistönomistajille ja joka tietyiltä osin sitä paitsi on ristiriidassa arvostuslain 29 §:n 1 ja 4 momenttien ja luottamuksensuojan periaatteen kanssa?
Sandra Bergqvist
19.11.2019 klo 16:08

KOTISIVUJA PÄIVITETÄÄN HUHTIKUUN AIKANA

2019 eduskuntavaalien myötä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmä koostuu seruraavista edustajista:
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2019 klo 08:50

Pystymme parempaan

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti 2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.11.2018 klo 11:08

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44