Hallituksen ja eduskunnan vuoropuhelu tulevaisuuden kehityksen suunnasta ja siitä, miten poliittisen päätöksenteon pitäisi vaikuttaa ja varautua haasteisiin, on suomalainen innovaatio

30.11.2017 klo 16:42
. Tämän joka vaalikaudella käytävän vuoropuhelun koordinoijaksi eduskunta perusti laman jälkeen tulevaisuusvaliokunnan. Syvä taloudellinen matalasuhdanne lamaannutti yhteiskunnan kehityksen moneksi vuodeksi.

Jälkiviisaana voi todeta, että taloudellinen taantuma olisi ollut ennakoitavissa. Päätöksenteosta puuttui kuitenkin silloin työkalu, jolla taloudellisen kehityksen suhdannemuutos olisi voitu tunnistaa ajoissa ja päätöksenteossa siihen varautua. Laman jälkeen politiikassa kaivattiin kykyä paremmin ennakoida edessä olevia haasteita niin varhaisessa vaiheessa, että niihin voidaan vaikuttaa, ja sillä tavalla välttää virheitä päätöksenteossa.

Tulevaisuusvaliokunnan tehtäväksi on myös muodostunut pitkän aikavälin kysymysten asettelu, mikä sisältää vaalikausien ja hallitusohjelmien ylittävien asioiden huomioon ottamista. Pitkällä aikavälillä megatrendit globalisaatio, digitalisaatio, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos muuttavat ihmisen arkea radikaalisti ja kokonaisvaltaisesti.

Lisäksi ihmisten arkeen voivat vaikuttaa yllättävästi muuttuvat asiat, joita emme ole osanneet ennustaa. Nämä niin kutsutut mustat joutsenet ovat yhteiskunnan hiljaisia signaaleja. Tulevaisuusvaliokunta pyrkii kuulemisien kautta tunnistamaan näitä vaikeasti havaittavia pinnan alla olevia asioita, joista ei julkisuudessa juurikaan käydä keskustelua. Mustien joutsenten tunnistaminen on tärkeää, koska niiden esiin tuominen ja tutkiminen parantavat mahdollisuuksia tehdä oikeita ja hyvinvointia kasvattavia päätöksiä.

Tällä vaalikaudella hallituksen tulevaisuusselonteon aiheena on työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus, johon tulevaisuusvaliokunta on parhaillaan valmistamassa eduskunnan vastausta. Työn murroksen ytimessä ovat automaatio, robotit, tekoäly sekä jakamistalouden ja alustatyön kehitys. Palkkatyön luonne muuttuu ja monet työpaikat ja ammatit katoavat samalla kun uusia syntyy, ja jo nyt säännöllisen työn rinnalle on tullut entistä enemmän epäsäännöllistä projektipohjaista työtä.

Lisäksi työn käsite ja merkitys ihmisen elämässä muuttuu. Jatkossa entistä useampi ihminen voi olla monipuoliseen osaamiseen nojaava itsensä työllistäjä joka sujuvasti hyppää projektista toiseen. Koska emme voi tietää, mitä uusia ammatteja kaikkien uusien teknologioiden seurauksena syntyy, elinikäisen oppimisen ja yleisten taitojen merkitys korostuvat edelleen. Ihmisillä täytyy olla kyky muuttua, kokeilla uutta ja kehittyä. Työelämässä pärjääminen edellyttää jatkossakin korkeaa koulutusta ja ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.

Tänä syksynä tulevaisuusvaliokunta käynnisti omana hankkeena tutkimuksen jakamistaloudesta ja alustatyöstä, jossa selvitämme erityisesti niiden vaikutusta ihmisten sosiaaliturvaan. Pohdimme miten yhteiskunnan rakenteita ja tukijärjestelmiä tulisi muuttaa, jotta ihmisten hyvinvointi voidaan taata turvaverkolla myös mitä erilaisimpien ja muuttuvien tilanteiden varalle. Vaikka joudumme ajattelemaan monia asioita uudella tavalla, emme kuitenkaan halua luopua hyvinvointivaltiomallista.

Toinen vaalikauden teema on ollut kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelma ja sen mietinnössä korostimme kestävää hyvinvointia. Tiedostamme, että emme enää voi elää yli varojemme. Tärkeää kestävän hyvinvoinnin kannalta on myös muuttaa eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa ylläpitäviä ja lisääviä rakenteita. Kestävän kehityksen ja työn murroksen myötä yksi tulevaisuusvaliokunnan esille nostamista huomioista on tarve uusille kestävän hyvinvoinnin mittareille.   

Suurten muutosten edessä on helppo vaipua epäuskoon ja keskittyä uhkakuviin sen sijaan, että nähtäisiin muutoksissa mahdollisuuksia. Varsinkin meillä suomalaisilla on usein taipumusta tällaiseen ajatteluun, ja siksi haluaisin rohkaista kaikkia näkemään muutosten positiiviset puolet. Meillä ei pitäisi olla pelättävää, koska satavuotias Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jonka perusfundamentit ovat kunnossa. Meillä on kaikki edellytykset kestää muutokset ja hyödyntää niitä Suomen kehittämisessä vielä paremmaksi. Meidän on edelleen kehitettävä hyvinvointivaltiomalliamme, syvennettävä yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja Suomen tulee olla aktiivinen jäsen EU:ssa.

Meidän on uskallettava uudistaa rakenteita, ajatella uudella tavalla ja ottaa käyttöön uusia tekniikoita. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat ensisijaisen tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa ja meidän on jatkettava tasavertaisen ja oikeudenmukaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä. Suomen tulevaisuus on valoisa, kun uskallamme olla positiivisia ja teemme oikeita päätöksiä.

Thomas Blomqvist

RKP vaatii oikeudenmukaista käsittelyä narkolepsiaan sairastuneille

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.05.2018 klo 09:29
64024_t.jpg

Maakuntauudistus kaatukoon

Mikään uudistus ei ole saanut niin paljon kritiikkiä kuin maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.
Mikaela Nylander
19.05.2018 klo 07:47
64053_t.jpg

Ministeriöstä ei löydy ymmärrystä kuntien homekouluongelmille

Nykyisin on suuri riski, että taloudellisesti heikossa tilanteessa olevat kunnat korjaavat purkukunnossa olevan koulurakennuksen sen sijaan, että purkaisivat sen
Anders Adlercreutz
18.05.2018 klo 13:33
64009_t.jpg

Hallintovaliokunta kiertää sote-uudistusta kuin kissa kuumaa puuroa

Eduskunnassa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta pusketaan läpi valiokunnissa hurjaa vauhtia.
Anders Adlercreutz
17.05.2018 klo 11:48
64010_t.jpg

Neuvolapalvelut jätettävä valinnanvapauden ulkopuolelle!

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi vastustaa hallituksen suunniteltuja muutoksia koskien neuvolapalveluita sote-uudistuksessa.
Veronica Rehn-Kivi
16.05.2018 klo 15:50
63947_t.jpg

Kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan varhaiskasvatuksen hyvän laadun turvaamisessa

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pitkäkantoiset positiiviset vaikutukset lapsen oppimiseen teini-ikään asti, sekä muihin tärkeisiin taitoihin, kuten sosiaalinen kompetenssi.
Mikaela Nylander
13.05.2018 klo 09:57
63948_t.jpg

Ei lukukausimaksuille – maksuton korkeakoulutus säilytettävä

RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonin mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaisten opiskelijoiden korkeakoulutus on jatkossakin maksutonta. 
Anna-Maja Henriksson
12.05.2018 klo 09:58
63917_t.jpg

EU-budjetti ei ole mikään pankkiautomaatti

Edustaja Mats Löfström piti Ruotsalaisene duskuntaryhmän puheenvuoron ajankohtaiskeskustelussa EU:n rahoituskehyksestä
Mats Löfström
09.05.2018 klo 15:11
63907_t.jpg

Aikooko hallitus tiukentaa rikoslakia raiskauksien kohdalla?

Kansanedustaja Mikaela Nylander (r.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka koskee lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.
Mikaela Nylander
09.05.2018 klo 10:59

Ryhmäpuheenvuorot

Valtioneuvoston paikkatietopoliittinen selonteko

Ryhmäpuheenvuoro 23.5.2018, Mats Nylund
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
eilen klo 15:00
63912_t.jpg

Ajankohtaiskeskustelu EU:n rahoituskehyksestä

9.5.2018, Mats Löfström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.05.2018 klo 15:03
63885_t.jpg

Välikysymys nuorten työehdoista

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, ryhmäpuheenjohtaja Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
08.05.2018 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Ryhmäpuheenvuoro 17.4.2018, Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2018 klo 14:54
62702_t.jpg

Välikysymyskeskustelu 28.2.2018, yhdenvertainen koulutus.

Mikaela Nylander, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
28.02.2018 klo 15:07
62499_t.jpg

Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 20.2.2018

Ryhmäpuhe, Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2018 klo 15:00
62389_t.jpg

Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018

Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.02.2018 klo 15:00

Budjetin palautekeskustelu 13.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Mats Nylund, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2017 klo 12:45

Välikysymys eriarvoistumisesta 7.12.2017

Ryhmäpuhe, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.12.2017 klo 17:29

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunto 5.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.12.2017 klo 12:37