Hallituksen ja eduskunnan vuoropuhelu tulevaisuuden kehityksen suunnasta ja siitä, miten poliittisen päätöksenteon pitäisi vaikuttaa ja varautua haasteisiin, on suomalainen innovaatio

30.11.2017 klo 16:42
. Tämän joka vaalikaudella käytävän vuoropuhelun koordinoijaksi eduskunta perusti laman jälkeen tulevaisuusvaliokunnan. Syvä taloudellinen matalasuhdanne lamaannutti yhteiskunnan kehityksen moneksi vuodeksi.

Jälkiviisaana voi todeta, että taloudellinen taantuma olisi ollut ennakoitavissa. Päätöksenteosta puuttui kuitenkin silloin työkalu, jolla taloudellisen kehityksen suhdannemuutos olisi voitu tunnistaa ajoissa ja päätöksenteossa siihen varautua. Laman jälkeen politiikassa kaivattiin kykyä paremmin ennakoida edessä olevia haasteita niin varhaisessa vaiheessa, että niihin voidaan vaikuttaa, ja sillä tavalla välttää virheitä päätöksenteossa.

Tulevaisuusvaliokunnan tehtäväksi on myös muodostunut pitkän aikavälin kysymysten asettelu, mikä sisältää vaalikausien ja hallitusohjelmien ylittävien asioiden huomioon ottamista. Pitkällä aikavälillä megatrendit globalisaatio, digitalisaatio, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos muuttavat ihmisen arkea radikaalisti ja kokonaisvaltaisesti.

Lisäksi ihmisten arkeen voivat vaikuttaa yllättävästi muuttuvat asiat, joita emme ole osanneet ennustaa. Nämä niin kutsutut mustat joutsenet ovat yhteiskunnan hiljaisia signaaleja. Tulevaisuusvaliokunta pyrkii kuulemisien kautta tunnistamaan näitä vaikeasti havaittavia pinnan alla olevia asioita, joista ei julkisuudessa juurikaan käydä keskustelua. Mustien joutsenten tunnistaminen on tärkeää, koska niiden esiin tuominen ja tutkiminen parantavat mahdollisuuksia tehdä oikeita ja hyvinvointia kasvattavia päätöksiä.

Tällä vaalikaudella hallituksen tulevaisuusselonteon aiheena on työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus, johon tulevaisuusvaliokunta on parhaillaan valmistamassa eduskunnan vastausta. Työn murroksen ytimessä ovat automaatio, robotit, tekoäly sekä jakamistalouden ja alustatyön kehitys. Palkkatyön luonne muuttuu ja monet työpaikat ja ammatit katoavat samalla kun uusia syntyy, ja jo nyt säännöllisen työn rinnalle on tullut entistä enemmän epäsäännöllistä projektipohjaista työtä.

Lisäksi työn käsite ja merkitys ihmisen elämässä muuttuu. Jatkossa entistä useampi ihminen voi olla monipuoliseen osaamiseen nojaava itsensä työllistäjä joka sujuvasti hyppää projektista toiseen. Koska emme voi tietää, mitä uusia ammatteja kaikkien uusien teknologioiden seurauksena syntyy, elinikäisen oppimisen ja yleisten taitojen merkitys korostuvat edelleen. Ihmisillä täytyy olla kyky muuttua, kokeilla uutta ja kehittyä. Työelämässä pärjääminen edellyttää jatkossakin korkeaa koulutusta ja ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.

Tänä syksynä tulevaisuusvaliokunta käynnisti omana hankkeena tutkimuksen jakamistaloudesta ja alustatyöstä, jossa selvitämme erityisesti niiden vaikutusta ihmisten sosiaaliturvaan. Pohdimme miten yhteiskunnan rakenteita ja tukijärjestelmiä tulisi muuttaa, jotta ihmisten hyvinvointi voidaan taata turvaverkolla myös mitä erilaisimpien ja muuttuvien tilanteiden varalle. Vaikka joudumme ajattelemaan monia asioita uudella tavalla, emme kuitenkaan halua luopua hyvinvointivaltiomallista.

Toinen vaalikauden teema on ollut kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelma ja sen mietinnössä korostimme kestävää hyvinvointia. Tiedostamme, että emme enää voi elää yli varojemme. Tärkeää kestävän hyvinvoinnin kannalta on myös muuttaa eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa ylläpitäviä ja lisääviä rakenteita. Kestävän kehityksen ja työn murroksen myötä yksi tulevaisuusvaliokunnan esille nostamista huomioista on tarve uusille kestävän hyvinvoinnin mittareille.   

Suurten muutosten edessä on helppo vaipua epäuskoon ja keskittyä uhkakuviin sen sijaan, että nähtäisiin muutoksissa mahdollisuuksia. Varsinkin meillä suomalaisilla on usein taipumusta tällaiseen ajatteluun, ja siksi haluaisin rohkaista kaikkia näkemään muutosten positiiviset puolet. Meillä ei pitäisi olla pelättävää, koska satavuotias Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jonka perusfundamentit ovat kunnossa. Meillä on kaikki edellytykset kestää muutokset ja hyödyntää niitä Suomen kehittämisessä vielä paremmaksi. Meidän on edelleen kehitettävä hyvinvointivaltiomalliamme, syvennettävä yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja Suomen tulee olla aktiivinen jäsen EU:ssa.

Meidän on uskallettava uudistaa rakenteita, ajatella uudella tavalla ja ottaa käyttöön uusia tekniikoita. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat ensisijaisen tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa ja meidän on jatkettava tasavertaisen ja oikeudenmukaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä. Suomen tulevaisuus on valoisa, kun uskallamme olla positiivisia ja teemme oikeita päätöksiä.

Thomas Blomqvist
65773_t.jpg

Perintövero tulisi poistaa pitkällä aikavälillä

Suomen olisi järkevä seurata pitkällä aikavälillä Ruotsin ja Norjan esimerkkiä poistamalla perintövero. RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan se tulisi korvata luovutusvoittoverolla, joka maksetaan, jos perintö myydään eteenpäin.  
Anna-Maja Henriksson
11.10.2018 klo 16:27
65747_t.jpg

Mielenterveystyön oltava kansallinen ykköshanke

Mielenterveysongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle vuosittain. RKP:n mielestä tarvitaan pitkän aikavälin ohjelma mielenterveyden parantamiseksi.
Anna-Maja Henriksson
10.10.2018 klo 15:34
65738_t.jpg

Rehn-Kivi näkee valinnanvapausuudistuksen käsittelyn täysin kestämättömänä

Valinnanvapausmallin sisältöä on jälleen muokattu. Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään antanut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kaksi lisäselvitystä valinnanvapausmallista. Lisäselvitykset ovat valiokunnan esityslistalla tälle päivälle.
Veronica Rehn-Kivi
10.10.2018 klo 13:25
65695_t.jpg

Vaasan keskussairaalaa tulee vahvistaa.

Joakim Strand
08.10.2018 klo 13:52
65651_t.jpg

Paha isku Länsi-Uudellemaalle

Nyt meidän täytyy nopeasti selvittää mahdollisuutta saada valtion tukea rakennemuutokseen, jonka Lappohjan tehtaan sulkeminen valitettavasti tulee aiheuttamaan, Thomas Blomqvist sanoo.
Thomas Blomqvist
05.10.2018 klo 12:58
65649_t.jpg

Ministeri Häkkäsen on nyt otettava vastuu saamelaiskäräjälaista

Uuden saamelaiskäräjälain valmistelu on lausuntokierroksen jälkeen jämähtänyt paikoilleen, toteaa kansanedustaja Eva Biaudet
Eva Biaudet
04.10.2018 klo 16:56
65647_t.jpg

Älkää pettäkö ammattikalastajia

Päätös kuhan pyyntimitan nostamisesta on hutera ja väärin ammattikalastajia kohtaan, sanoo kansanedustaja Mikaela Nylander.
Mikaela Nylander
04.10.2018 klo 12:54
65627_t.jpg

Työllisyystavoite asetettava 80 prosenttiin

Joakim Strand
03.10.2018 klo 17:48

Ryhmäpuheenvuorot

Vuoden 2019 valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 18.9.2018
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.09.2018 klo 13:00
64424_t.jpg

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen tuesta Afganistanille ja Suomen osallistumisen lisäämisestä Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiossa

Ryhmäpuheenvuoro 12.6.2018, Thomas Blomqvist, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2018 klo 15:00
64421_t.jpg

Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteista

Ruotsalainen eduskuntaryhmä 12.6 2018 Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Stefan Wallin
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2018 klo 16:16

Valtioneuvoston paikkatietopoliittinen selonteko

Ryhmäpuheenvuoro 23.5.2018, Mats Nylund
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.05.2018 klo 15:00
63912_t.jpg

Ajankohtaiskeskustelu EU:n rahoituskehyksestä

9.5.2018, Mats Löfström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.05.2018 klo 15:03
63885_t.jpg

Välikysymys nuorten työehdoista

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, ryhmäpuheenjohtaja Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
08.05.2018 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Ryhmäpuheenvuoro 17.4.2018, Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2018 klo 14:54
62702_t.jpg

Välikysymyskeskustelu 28.2.2018, yhdenvertainen koulutus.

Mikaela Nylander, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
28.02.2018 klo 15:07
62499_t.jpg

Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 20.2.2018

Ryhmäpuhe, Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2018 klo 15:00
62389_t.jpg

Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018

Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.02.2018 klo 15:00