Hallituksen ja eduskunnan vuoropuhelu tulevaisuuden kehityksen suunnasta ja siitä, miten poliittisen päätöksenteon pitäisi vaikuttaa ja varautua haasteisiin, on suomalainen innovaatio

30.11.2017 klo 16:42
. Tämän joka vaalikaudella käytävän vuoropuhelun koordinoijaksi eduskunta perusti laman jälkeen tulevaisuusvaliokunnan. Syvä taloudellinen matalasuhdanne lamaannutti yhteiskunnan kehityksen moneksi vuodeksi.

Jälkiviisaana voi todeta, että taloudellinen taantuma olisi ollut ennakoitavissa. Päätöksenteosta puuttui kuitenkin silloin työkalu, jolla taloudellisen kehityksen suhdannemuutos olisi voitu tunnistaa ajoissa ja päätöksenteossa siihen varautua. Laman jälkeen politiikassa kaivattiin kykyä paremmin ennakoida edessä olevia haasteita niin varhaisessa vaiheessa, että niihin voidaan vaikuttaa, ja sillä tavalla välttää virheitä päätöksenteossa.

Tulevaisuusvaliokunnan tehtäväksi on myös muodostunut pitkän aikavälin kysymysten asettelu, mikä sisältää vaalikausien ja hallitusohjelmien ylittävien asioiden huomioon ottamista. Pitkällä aikavälillä megatrendit globalisaatio, digitalisaatio, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos muuttavat ihmisen arkea radikaalisti ja kokonaisvaltaisesti.

Lisäksi ihmisten arkeen voivat vaikuttaa yllättävästi muuttuvat asiat, joita emme ole osanneet ennustaa. Nämä niin kutsutut mustat joutsenet ovat yhteiskunnan hiljaisia signaaleja. Tulevaisuusvaliokunta pyrkii kuulemisien kautta tunnistamaan näitä vaikeasti havaittavia pinnan alla olevia asioita, joista ei julkisuudessa juurikaan käydä keskustelua. Mustien joutsenten tunnistaminen on tärkeää, koska niiden esiin tuominen ja tutkiminen parantavat mahdollisuuksia tehdä oikeita ja hyvinvointia kasvattavia päätöksiä.

Tällä vaalikaudella hallituksen tulevaisuusselonteon aiheena on työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus, johon tulevaisuusvaliokunta on parhaillaan valmistamassa eduskunnan vastausta. Työn murroksen ytimessä ovat automaatio, robotit, tekoäly sekä jakamistalouden ja alustatyön kehitys. Palkkatyön luonne muuttuu ja monet työpaikat ja ammatit katoavat samalla kun uusia syntyy, ja jo nyt säännöllisen työn rinnalle on tullut entistä enemmän epäsäännöllistä projektipohjaista työtä.

Lisäksi työn käsite ja merkitys ihmisen elämässä muuttuu. Jatkossa entistä useampi ihminen voi olla monipuoliseen osaamiseen nojaava itsensä työllistäjä joka sujuvasti hyppää projektista toiseen. Koska emme voi tietää, mitä uusia ammatteja kaikkien uusien teknologioiden seurauksena syntyy, elinikäisen oppimisen ja yleisten taitojen merkitys korostuvat edelleen. Ihmisillä täytyy olla kyky muuttua, kokeilla uutta ja kehittyä. Työelämässä pärjääminen edellyttää jatkossakin korkeaa koulutusta ja ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.

Tänä syksynä tulevaisuusvaliokunta käynnisti omana hankkeena tutkimuksen jakamistaloudesta ja alustatyöstä, jossa selvitämme erityisesti niiden vaikutusta ihmisten sosiaaliturvaan. Pohdimme miten yhteiskunnan rakenteita ja tukijärjestelmiä tulisi muuttaa, jotta ihmisten hyvinvointi voidaan taata turvaverkolla myös mitä erilaisimpien ja muuttuvien tilanteiden varalle. Vaikka joudumme ajattelemaan monia asioita uudella tavalla, emme kuitenkaan halua luopua hyvinvointivaltiomallista.

Toinen vaalikauden teema on ollut kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelma ja sen mietinnössä korostimme kestävää hyvinvointia. Tiedostamme, että emme enää voi elää yli varojemme. Tärkeää kestävän hyvinvoinnin kannalta on myös muuttaa eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa ylläpitäviä ja lisääviä rakenteita. Kestävän kehityksen ja työn murroksen myötä yksi tulevaisuusvaliokunnan esille nostamista huomioista on tarve uusille kestävän hyvinvoinnin mittareille.   

Suurten muutosten edessä on helppo vaipua epäuskoon ja keskittyä uhkakuviin sen sijaan, että nähtäisiin muutoksissa mahdollisuuksia. Varsinkin meillä suomalaisilla on usein taipumusta tällaiseen ajatteluun, ja siksi haluaisin rohkaista kaikkia näkemään muutosten positiiviset puolet. Meillä ei pitäisi olla pelättävää, koska satavuotias Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jonka perusfundamentit ovat kunnossa. Meillä on kaikki edellytykset kestää muutokset ja hyödyntää niitä Suomen kehittämisessä vielä paremmaksi. Meidän on edelleen kehitettävä hyvinvointivaltiomalliamme, syvennettävä yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja Suomen tulee olla aktiivinen jäsen EU:ssa.

Meidän on uskallettava uudistaa rakenteita, ajatella uudella tavalla ja ottaa käyttöön uusia tekniikoita. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat ensisijaisen tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa ja meidän on jatkettava tasavertaisen ja oikeudenmukaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä. Suomen tulevaisuus on valoisa, kun uskallamme olla positiivisia ja teemme oikeita päätöksiä.

Thomas Blomqvist
62559_t.jpg

Hallituksen päätös tietoisesti toimia vastoin KHO:ta on uhkarohkea

Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kehottaa hallitusta tarkastuttamaan valinnanvapauslain oikeudellisuuden EU-komissiossa.
Anders Adlercreutz
eilen klo 10:02

Suden herättämä huoli otettava tosissaan

Susia esiintyy yhä useammin monilla paikoilla. Sekä Pohjanmaalla että Länsi-Uudellamaalla susihavainnot ovat olleet toistuvia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä jätti keskiviikkona kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2018 klo 14:27
62510_t.jpg

Perusteellinen käsittely vaatii työrauhaa

Tiedustelulakiuudistusta tarvitaan, sanoo ryhmäpuheenjohtaja Thomas Blomqvist (RKP). Hän peräänkuuluttaa kiihkotonta keskustelua. Eduskunta aloitti laajan lakipaketin käsittelyn tiistaina.
Thomas Blomqvist
20.02.2018 klo 14:51
62486_t.jpg

Kyyninen valtapolitiikka ei saa ohjata maakuntavaalien aikataulua

Maakuntavaalit tulee yhdistää eduskuntavaalien kanssa, kansanedustaja Adlercreutz linjaa.
Anders Adlercreutz
20.02.2018 klo 08:36
62456_t.jpg

Kova työ valtatie 8:n puolesta palkittiin

Anna-Maja Henriksson
16.02.2018 klo 17:37
62448_t.jpg

Hallituksen on tehtävä enemmän kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi

Eduskunta keskusteli torstaina hallituksen kielikertomuksesta. Kielikertomus antaa huolestuttavan kuvan Suomen kieli-ilmapiiristä. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Blomqvist esitti ryhmänsä kannan keskustelussa.
Thomas Blomqvist
16.02.2018 klo 14:07
62443_t.jpg

Maakuntauudistus on vasta alkua

Sote- ja maakuntauudistusten myötä kunnilla on edessään suurin muutos ikinä. Kunnallinen todellisuus tulee muuttumaan perinpohjaisesti, toteaa kansanedustaja Mikaela Nylander.
Mikaela Nylander
16.02.2018 klo 11:08

Yhteistyö kannattaa aina

Vuoden vaihteen ja presidentin vaalien jälkeen politiikan fokus on jälleen siirtymässä sisäpoliittisiin vääntöihin.
Joakim Strand
15.02.2018 klo 06:26
62412_t.jpg

Älä rankaise työtä tekeviä opiskelijoita

Mikaela Nylander
14.02.2018 klo 15:24
62406_t.jpg

Käsittämätöntä sanoa ei Suomen lisäpaikalle parlamentissa

On käsittämätöntä, että hallitus on päättänyt sanoa ei Suomen lisäpaikalle EU-parlamentissa Brexitin seurauksena. Näin toteaa RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.
Anna-Maja Henriksson
14.02.2018 klo 15:07

Ryhmäpuheenvuorot

62499_t.jpg

Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 20.2.2018

Ryhmäpuhe, Thomas Blomqvist
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2018 klo 15:00
62389_t.jpg

Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018

Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.02.2018 klo 15:00

Budjetin palautekeskustelu 13.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Mats Nylund, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2017 klo 12:45

Välikysymys eriarvoistumisesta 7.12.2017

Ryhmäpuhe, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.12.2017 klo 17:29

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunto 5.12.2017

Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.12.2017 klo 12:37

Keskustelu pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2017, Eva Biaudet
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2017 klo 15:00

Keskustelualoite ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2018

Ryhmäpuheenvuoro, Stefan Wallin, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, 15.11 2017
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2017 klo 14:31
60250_t.jpg

Välikysymyskeskustelu raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 3.10 2017, Mats Nylund.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
03.10.2017 klo 14:19
60142_t.jpg

Lähetekeskustelu valtioneuvoston ilmastopoliittisesta selonteosta vuoteen 2030

Ryhmäpuheenvuoro 27.9.2017, edustaja Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
27.09.2017 klo 14:30
60041_t.jpg

Vuoden 2018 talousarvioesityksen lähetekeskustelu   

Ryhmäpuheenvuoro 20.9.2017, Joakim Strand,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.09.2017 klo 10:36