Mennyt kasvukausi on ollut vaikea

14.10.2017 klo 08:13
Kylmä ja sateinen kesä yhdistettynä aivan liian alhaiseen lämpösummaan on aiheuttanut sen, että monin paikoin sato ei ole valmistunut ajoissa ja osassa maata suuri osa sadosta on vielä korjaamatta.

Alueellisia eroja on toki aika paljon, esimerkiksi Uudellamaalla liki 75-90 prosenttia on puitu, kun Pohjois-Savossa ollaan päästy 35-75 prosenttiin.  Viime viikkoiset rankkasateet ovat pahentaneet tilannetta entuudestaan, ja Vilja-alan yhteistyöryhmän tuoreen arvion mukaan 20 prosenttia on vielä puimatta Keski-Pohjanmaalla.

Sen lisäksi osa nurmisadosta on vielä korjaamatta, syksyn lannanlevitystilanne on erittäin haasteellinen ja kuiviketilanne tulee olemaan vaikea tulevana talvena. Monikertaistuneet kuivauskustannukset ja muut lisäkustannukset sekä korjaamatta jäävä sato merkitsevät arvioiden mukaan jo nyt vähintään 150-200 miljoonan euron rahallisia menetyksiä maanviljelylle. Maanviljelijät kamppailevat jo kannattavuutensa kanssa monen taloudellisesti vaikean vuoden jälkeen. Tilanne vaatiikin, että niin johto Brysselissä kuin Suomessakin reagoi. 

EU:n maatalousministerit kokoontuivat viime maanantaina ministerineuvoston kokoukseen Luxembourgissa. Toissa viikolla minä ja Rkp:n europarlamentaarikko Nils Torvaldsin vaadimme, että ministeri Leppä toisi kokouksessa esille Suomen poikkeuksellisen tilanteen, ja vaatisi EU:ta auttamaan meitä kriisistä. Tällä viikolla myös Suomen, Baltian maiden, Ruotsin ja Tanskan tuottajajärjestöt esittivät yhdessä samanlaisen vaatimuksen, sillä huonot korjuuolosuhteet koettelevat myös näitä maita. Maiden ministerit toivat kokouksessa esille Pohjois-Eurooppaa kurittavat sääolot ja niistä seuranneet satotappiot, mutta vielä on kuitenkin epäselvää, jos EU:n suunnalta on tulossa apua esimerkiksi suorien tukimekanismien muodossa. Ministeri Lepän mukaan Suomen viesti maatalousneuvostossa oli, että instrumenttien tulee olla joustavia, jotta ne soveltuvat maahan kuin maahan.

Tarvitsemme myös kansallisia toimenpiteitä helpottaaksemme maanviljelijöiden ahdinkoa. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi luonnonhaittakorvauksien leikkausten peruminen, lainanmaksujen lykkääminen, vakuutusmaksuveron poistaminen satovahinkovakuutuksilta sekä joustoa nitraattidirektiivin sanelemiin lannanlevitysaikoihin.

Suomessa maanviljelijöillä ei ole ollut toimivaa turvaverkkoa sen jälkeen, kun satovahinkolaki lakkautettiin vuonna 2015. Vapaaehtoisiin ja markkinalähtöisiin vakuutuksiin perustuvalla järjestelmällä, joka korvasi satovahinkolain, ei käytännössä ole merkitystä, sillä vakuutus korvaa ainoastaan äkillisistä ja poikkeavista luonnonilmiöistä aiheutuneet vahingot. Aiempaa satovahinkolakia sovellettiin vasta kun vahingot olivat tarpeeksi suuria. Tämä laki kuitenkin otti huomioon pelloilla vallitsevan todellisen tilanteen.  Ne vakuutukset, joita nyt tarjotaan maanviljelijöille, ovat kalliita ja asettavat tiukkoja vaatimuksia sademääristä ja –kestoista. Käytännössä vakuutusten ehdot eivät sovellu tämän kesän vahinkotilanteeseen.

Vierailin aiemmin syksyllä Unkarissa, ja siellä valtio oli perustanut satovahinkorahaston, jonka rahoitukseen lain mukaan osallistuu niin valtio kuin tietyn koon ylittävät maanviljelytkin. Sellaisen järjestelmän rakentaminen vie aikaa eikä voi auttaa meitä tänään, mutta on ajatuksen arvoinen toimivan turvaverkon puuttuessa. Sään voimille emme voi mitään, mutta voimme lieventää äärimmäisistä sääolosuhteista aiheutuvia seurauksia jatkossakin viisaalla lainsäädännöllä.

Mats Nylund

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44