Kannanotto hyväksytty eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porvoossa 25.8.2016

25.08.2016 klo 09:28

1) Tarvitsemme perhepoliittisen kokonaisuudistuksen

 

Nykyinen järjestelmämme vaikeuttaa naisten osallistumista työelämään. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä työllisyyden lisäämiseksi on edistää naisten työllisyyttä. Tämä tapahtuu parhaiten uudistamalla perhevapaajärjestelmän ja uudistamalla kodinhoidon tuen. Useimmat perheet hankkivat lapselleen päivähoitopaikan, kun lapsi on kahden vuoden ikäinen. Siinä iässä lapsen sosiaaliset tarpeet ovat heränneet ja on pedagogisesti perusteltua, että lapsia hoidetaan ryhmässä. Siksi katsomme, että kotihoidon tukea tulisi lyhentää yhdellä vuodella. Lyhentämisen myötä vanhemmat, jotka ovat kotona lapsen kanssa, voivat palata takaisin työelämään. Perheillä olisi oikeus itse valita ajankohta milloin lyhennettyä kotihoidontukea käytetään.

 

Samanaikaisesti kotihoidon uudistuksen yhteydessä myös perhevapaa tulee jakaa tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Isien tulee saada ottamaan suurempaa vastuuta lasten hoitamisesta. Ideaali olisi, että Suomessa sovellettaisiin 6+6+6 –mallia. Perhevapaata hyödyntävien piiriä tulee laajentaa niin, että perhevapaat koskevat myös isiä jotka eivät asu äidin kanssa tai jotain muuta läheistä, jos lapsella ei ole molempia vanhempiaan.

 

Kolmas kohta perhepoliittisessa kokonaisuudistuksessamme on maksuton varhaiskasvatus kaikille alle kolmevuotiaille lapsille. Se tosiasia, että vain noin 75 prosenttia suomalaisista kolme vuotta täyttäneistä lapsista osallistuu ohjattuun varhaiskasvatukseen, on aivan liian vähän. Meidän tulisi soveltaa Ruotsin mallia, jossa neljän tunnin varhaiskasvatus on maksuton. Ylittävät tunnit ovat maksullisia. 

 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tyytyväisenä huomannut, että opettajien ammattijärjestö OAJ on tukenut tätä mallia. Myös opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen on suhtautunut kiinnostuneesti asiaan. Nyt odotamme määrätietoisia toimia.

 

2) Tarvitsemme ryhtiä ulkomaalaispolitiikkaan

 

Hallitus jatkaa epäinhimillistä pakolaispolitiikkaansa, mitä Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei missään nimessä voi hyväksyä.

Muutoksenhakuaikoja lyhentämistä turvapaikka-asioissa 30 päivästä 21 tai 14 päivään, instanssista riippuen, perustellaan prosessin nopeuttamisella. Tosiasiassa kyse on turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan saamisen vaikeuttamisesta. Mitä lyhyempi muutoksenhakuaika on ja mitä haasteellisempaa on saada oikeudellinen avustaja, sitä vaikeampi turvapaikanhakijan on saada oikeutta. Myös perustuslakivaliokunta suhtautui kriittisesti esitykseen. Nyt vahvistetun lakiesityksen mukaan myös turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia saada oikeusapua rajoitetaan huomattavasti. Hakijoiden erityisen haavoittuva asema, traumatisoituminen, kidutuskokemukset, luku- ja kirjoitustaidottomuus tai alaikäisyys vaikeuttavat selkeän turvapaikkapuhuttelun käymistä.

Emme voi hyväksyä sellaista ulkomaalaispolitiikkaa, joka johtaa siihen, että ihmiskaupan uhriksi joutunut armotta käännytetään. Myös ihmiskaupan uhreilla tulee olla oikeus turvakotipaikkaan.

Eduskuntaryhmämme arvostaa muiden ohella kirjailijoiden, oikeusoppineiden ja kansalaisten aktiivisuutta tiukennetun turvapaikkapolitiikan tiimoilta. Toivottavasti hallitus pääministeri Sipilän johdolla nyt herää todellisuuteen. Tulemme jatkossakin vaatimaan hallitukselta vastauksia ja suunnanmuutosta. Haluamme elää inhimillisessä Suomessa, jossa ihminen asetetaan keskiöön ja jossa arvopohja on vakaa. Me voimme kaikki paremmin sellaisessa yhteiskunnassa.

Hallituksen tulee myös ymmärtää kritiikki siitä, että kiristetty maahanmuuttopolitiikka tosiasiallisesti pidentää käsittelyaikoja mikä vuorostaan johtaa korkeampiin kuluihin.

 

3) Tarvitsemme uudistuksen työelämään

On hyvä asia, että hallitus budjettiriihen yhteydessä on luvannut uusia toimenpiteitä, jotta loisimme tähän maahan enemmän työpaikkoja. Työllisyysasteen on noustava.

Yllä olevat kohdat 1 ja 2 osoittavat, että vielä ei ole tehty riittävästi, jotta nuoret naiset ja maahanmuuttajat saataisiin vahvemmin mukaan työelämään.

Peräänkuulutamme uusia ponnistuksia, jotta saisimme aikaan enemmän paikallista sopimista. Me emme ymmärrä työministeri Lindströmin haluttomuutta tässä pattitilanteessa viedä tätä prosessia eteenpäin. On tarve luoda kokonaan uusi keskustelukulttuuri työpaikoille, missä työnantajat ja työntekijät paikallisesti sopivat uusista avauksista polkematta työntekijöiden perusoikeuksia.

Työhyvinvointi voi säästää yhteiskunnalle miljardeja samalla kun se voi parantaa yksilöiden terveyttä.  Meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä säästöjä, jotka voimme saada aikaan panostamalla ihmisten hyvinvointiin. Nyt tarvitsemme pikaisesti kansallisen ohjelman paremman työhyvinvoinnin puolesta. Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä pidempään he jaksavat töissä, sitä alemmat ovat sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ja sitä parempi on tuottavuus.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä hyväksyi 10 kohdan työllisyysohjelman kesäkokouksessa 24.8.2016. Katso erillinen lehdistötiedote.

 

4) Tarvitsemme sote-uudistuksen, jossa potilas on keskiössä

 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tarpeellisena. Ei ole kuitenkaan perusteltua ajaa sote-uudistusta ja maakuntauudistusta samanaikaisesti eteenpäin. Hallintouudistus uhkaa viedä huomion ja oleellisempi kysymys potilaan paremmasta ja tehokkaammasta hoidosta muuttuu toissijaiseksi. Myös hallituksen päätöstä ajaa läpi päivystysuudistusta ennen sote-uudistusta ei voi pitää onnistuneena. Hallitus sitoo maakuntien kädet päivystyksen määrän ja laadun osalta. Vasta sen jälkeen maakunnille luovutetaan itsehallinto.

 

Sote-uudistusta perustellaan tulevaisuudessa saatavilla säästöillä. Myös byrokratiaa kasvatetaan entisestään säästöjen nimissä.  Samanaikaisesti asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että säästöjä ei tulla saavuttamaan. Hallitus ei ole tarjonnut perusteltuja arvioita siitä, mistä 3 miljardin euron säästö koostuisi. On syytä olla huolissaan siitä, että hallituksen ajama kokonaisuudistus johtaa heikentyneisiin palveluihin ja alueellisten erojen kasvuun, samalla kuin uudet rakenteet eivät johdakaan kustannusten madaltumiseen.

 

 

5) Tarvitsemme toimia tulevaisuuden energiamarkkinoiden puolesta

Energiavallankumous on mahdollisuus Suomelle. Luomalla dynaamiset kotimarkkinat annamme yrityksille mahdollisuuden vienninedistämiseen

Pariisi-sopimus asettaa suuria vaatimuksia energiatuotannollemme. Ennen vuotta 2030 tulee hiilidioksidipäästöjen olla vähentynyt 39 prosentilla ja uusiutuvan energian osuuden tulee ylittää 50 prosenttia. Tämä vaatii toimia.

Tulevaisuuden energiatuotanto tulee olemaan entistä enemmän paikallista. Meillä on potentiaalia bioenergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian kehittämiselle. Meillä on tällä hetkellä tukijärjestelmä joka ei toimi optimaalisella tavalla ja lainsäädäntöä, joka ei tue paikallista energiatuotantoa.

Meidän tämänhetkinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä perustuu syöttötariffeille. Tämä järjestelmä ei tue tasavertaisia, kilpailukykyisiä markkinoita. Jotta voimme turvata monipuolisen energiatuotannon, tulee uusiutuvan energian markkinoiden tulevaisuudessa perustua esimerkiksi huutokaupalle. Tällä tavalla luomme yhdenvertaiset markkinat kohtuullisella hintatasolla. Paikallista tuotantoa tulee helpottaa mahdollistamalla pienet yhteisomisteiset voimalat. Niitä ei myöskään tule kuormittaa kohtuuttomilla sivukuluilla. Yritysmuoto tai tonttijako ei saa olla esteenä paikallisen uusiutuvan energian kehittämiselle.

 

6) Tarvitsemme myönteistä asennetta ja satsauksia koulutukseen ja yrittämiseen

Kaiken kaikkiaan tarvitsemme maahan positiivisemman ilmapiirin. Vaikka talous matelee, tulee meidän uskoa parempaan tulevaisuuteen. Negatiivisuus tarttuu helposti ja nuorten keskuudessa onkin havaittavissa huolestuttavia trendejä. Moni päättää muuttaa ulkomaille, Ruotsiin ja muihin maihin. He kokevat, että tulevaisuus Suomessa on epävarma mutta myös, että ilmapiiri täällä ei ole tarpeeksi sparraava. Meillä ei ole varaa tällaiseen aivovuotoon.

 

Hallituspuolueiden koulutuspoliittiset juhlapuheet ja vaalilupaukset ovat valitettavasti irrallaan siitä todellisuudesta, jossa hallitus toimii. Me Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä näemme osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen avaimina Suomen menestykseen nyt ja tulevaisuudessa. Lyhytnäköisten leikkausten sijaan meidän tulee satsata osaamiseen ja koulutukseen. 

 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että meidän tulee tehdä radikaaleja muutoksia työelämässä. Kynnysten palkata työntekijä ja ottaa työ vastaan tulee olla matalampia kuin nyt.

 

Saadaksemme nuoret helpommin työelämään olemme puhuneet minijobs-mallin puolesta, jota on sovellettu Saksassa.

 

Hallitus toimii lyhytnäköisesti myös leikatessaan etsivästä nuorisotyöstä ensi vuoden budjetissa. RKP on aikaisempina hallituskausina ollut menestyksekkäästi rakentamassa tätä nuorisotyön muotoa. Toiminta, joka voi estää syrjäytymistä, vaatii suhteellisen pieniä resursseja.

 

Suomi voi saavuttaa paljon hyvää viestimällä, että yrittäjyyttä arvostetaan ja että maamme on joustava ja houkutteleva yrittäjille. Suhtaudumme myönteisesti ALV-maksujen suorittamiseen käteisperiaatteen mukaisesti mutta peräänkuulutamme myös muita toimia, jotka edistävät yrittäjyyttä. Säännöksiä tulee yksinkertaistaa. Tuemme ehdotusta antaa kasvuyrityksille mahdollisuus neljän ensimmäisen vuoden aikana ottaa yhteisövero verovelkana.

 

7) Tarvitsemme kaksikielisen Suomen

 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolissaan terveydenhuollosta ja oikeuslaitoksesta, joka toimintaa muutetaan kovalla kädellä. Vaadimme, että hallitus tekee kielelliset vaikutusarviot kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Vaadimme myös, että mielipidevaikuttajat ottavat etäisyyttä ennakkoluuloista ja suoranaisesta vihamielisyydestä, joka kohdistuu suomenruotsalaisiin. Hallituksen tulisi ymmärtää satsata molempien kotimaisten kielten osaamiseen. Se antaa meille kilpailuetua. Hyvä kielitaito avaa väylän omaan yhteiskuntaamme, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja maailmaan.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Lohjan synnytysosasto on oltava olemassa myös tulevaisuudessa!

Länsi-Uusimaa -lehti julkaisi eilen (5.9) uutisen, jossa nostettiin esiin Lohjan synnytysosaston sulkeminen HUS:n säästövaihtoehtona. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin mielestä Lohjan synnytysosastoa tarvitaan ja ehdotus sen sulkemisesta on paheksuttava.
Thomas Blomqvist
06.09.2022 klo 14:57

Tärkeitä päätöksiä talouden ja opiskelijoiden kannalta

Hallituspuolueet ovat tänään sopineet työllisyyspaketista, joka vahvistaa julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurollaa. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että hallituspuolueet ovat pitäneet kiinni aikaisemmin sovitusta.
Anna-Maja Henriksson
11.02.2022 klo 16:35

KOTISIVUJA PÄIVITETÄÄN HUHTIKUUN AIKANA

2019 eduskuntavaalien myötä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmä koostuu seruraavista edustajista:
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2019 klo 08:50

Pystymme parempaan

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti 2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.11.2018 klo 11:08

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kymmenen kohtaa koulutuksesta

Hyväksytty eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 27.8.2018
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
28.08.2018 klo 14:38

Parempi vaihtoehto

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän varjobudjetti vuodelle 2017 sekä siihen liittyvät selvitykset.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
11.11.2016 klo 09:24

Parempi vaihtoehto

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti 2017:
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
25.10.2016 klo 14:46

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44