Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko 

Arvoisa puhemies,

Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikan ylivaalikautisessa selonteossa on vahvoja kirjauksia.

Se on tärkeä selonteko. Suomen kehityspolitiikka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, mutta erittäin vahvasti myös suomalaiseen arvopohjaan. Ulkopolitiikka perustuu ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon, mukaan lukien yhdenvertaisuus, tasa-arvo, sananvapaus ja vapaa kansalaisyhteiskunta. Koronaviruksen seuraukset monille vaikeassa asemassa oleville maille ovat olleet kohtalokkaita, ja rokotteen saatavuudessa on kyse myös oikeudenmukaisuudesta.

Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat jo pitkään olleet ja ovat edelleen Suomen kehitysyhteistyön keskiössä. Toimimme sen puolesta, että naiset ja tytöt, mukaan lukien vammaiset henkilöt, voisivat itse päättää omasta kehostaan ja elää joutumatta väkivallan, hyväksikäytön ja häirinnän uhreiksi.

Tuemme tyttöjen ja naisten koulutusta ja sitä, että heillä olisi ihmisarvoiset työpaikat.

Kaikki tämä on erityisen tärkeää pitää mielessä nyt, vaikka tuntuukin siltä kuin kaikki Afganistanissa tehdyt kehitysponnistelut olisivat olleet melkein turhia. Afganistanissa noin 30 prosenttia opettajista on nykyään naisia. Kansalaisyhteiskunnan merkitys maan kriisinsietokyvylle on suuri. Kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason työ on korvaamatonta!

Vaikka näyttääkin siltä, että talibanhallinto yrittää peittää aikomuksensa, tiedämme, että talibanhallinnon taustalla olevat arvot loukkaavat merkittävästi tyttöjen ja naisten oikeuksia. Maailma ja Suomi eivät voi nyt liikkeen nopean valtaannousun jälkeen olla rauhallisin mielin. Nyt on se hetki, jolloin kehityspolitiikkamme keskeisten arvojen tulisi näkyä käytännössä.

Meidän on autettava kaikkia niitä, jotka haluavat Afganistanin kunnioittavan ihmisoikeuksia. Meidän on tässä kriisissä hallituksen päätöksen mukaisesti korotettava pakolaiskiintiötä. Meidän on luotava humanitäärinen käytävä, jonka avulla hengenvaarassa olevat afgaanit voivat paeta, ja meidän on edelleen vaadittava tyttöjen ja naisten kaikkien oikeuksien kunnioittamista.

Samankaltaisia vaikeita haasteita on muuallakin, erityisesti Jemenissä ja Etiopiassa. Siksi meidän on pidettävä kiinni siitä, että 85 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista edistää suoraan tasa-arvoa.

Tämän selonteon tarkoituksena on vahvistaa Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä. Se on hyvä. Mutta tässä kohtaa haluan esittää kysymyksen, jota emme saisi sivuuttaa. Miten on kehitysyhteistyömäärärahojen laita? Tavoitteena on se, että saavuttaisimme 0,7 prosentin tason bruttokansantulosta vuonna 2030.

Arvoisa puhemies,

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat pitkään peräänkuuluttaneet määrätietoisia toimenpiteitä, jotta tämä tavoite saavutetaan, mutta läpimurron saavuttaminen näyttää olevan vaikeaa. Me katsomme, että tarvitaan selkeä tiekartta, jolla kehitysyhteistyömäärärahat korotetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kehityspolitiikkaa käsitelleessä parlamentaarisessa ryhmässä selkeät välitavoitteet sisältävällä tiekartalla oli laajaa tukea yli puoluerajojen. Välitavoitteet olivat 0,55 prosenttia vuonna 2023 ja 0,63 prosenttia vuonna 2027. Ryhmän puheenjohtajana haluan kiittää ryhmää ja tiekartan laatimiseen osallistuneita virkamiehiä. Valitettavasti reaalipolitiikassa emme etene niin kuin parlamentaarinen ryhmä toivoi, mikä tarkoittaa, että Suomi jää jälkeen tavoitteistaan.

Budjettineuvotteluissa päätettiin selkeistä päivämääristä hallituksen työllistämispaketin suhteen ja myös ilmastotoimenpiteissä on selkeä aikataulu. Aivan samalla tavalla meidän täytyy päättää virstanpylväistä myös kehitysyhteistyön osalta.

Suomi ei kuulu enää tältä osin pohjoismaiseen viiteryhmään. Ruotsin kehitysrahoituksen BKTL-osuus oli 1,14 prosenttia, Norjan 1,11 prosenttia ja Tanskan 0,73 prosenttia. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan roolia Suomen kehityspolitiikassa on vahvistettava. Voimme halutessamme saavuttaa kestävän kehityspolitiikan tavoitteet valtion, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä vahvistamalla.

Arvoisa puhemies,

Suomella on jo paljon avustustyötä koskevaa osaamista. Olennaista on se, että keskitymme erityisesti naisten ja nuorten sekä köyhimpien väestöryhmien asemaan. On ehdottoman tärkeää, että pidämme kiinni siitä, että vähintään 0,2 prosenttia kehitysavusta käytetään kaikkein hauraimpien ja vaikeimmassa asemassa olevien maiden tukemiseen.