Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin

02.11.2020 klo 15:36

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on Suomessa yritetty tehdä monta kertaa ja monen hallituksen toimesta. Moni ehkä miettii tuleeko siitä koskaan valmista.  Itse istun nyt neljättä kautta eduskunnassa ja olen ehtinyt nähdä monen sote-uudistuksen kaatuvan loppusuoralla. Viimeksi vuoden 2019 helmikuussa, jolloin Sipilän hallituksen sote-uudistus kaatui perustuslakivaliokunnassa. Mutta nyt tilanne on erilainen. Uskallan uskoa, että Marinin hallituksen äskettäin esittelemä ehdotus etenee maaliin asti. Ja se on tärkeää.

 

Koska on varmasti hyvä muistuttaa, miksi tarvitsemme sote-uudistuksen. Siksi, että kaikkien ihmisten oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun hän sitä tarvitsee. Tarvitsemme nykyistä kestävämmän järjestelmän. Hallituksen uudistuksessa on tähän tarvittavat ainekset. On tässäkin mallissa tietenkin haasteensa. Mutta, jos tässä olisi kyse helposta uudistuksesta, olisi se tehty jo valmiiksi. Tiedämme, että sote-palvelut ovat raskaita kuntien taloudelle. Siksi on hyvä, että 310 kunnan ja 19 sairaanhoitopiirin sijasta vastuu hoidosta ja hoivasta siirtyy 21 hyvinvointialueelle ja Helsingille.

 

Samalla on rehellistä sanoa ääneen, että tämäkin uudistus on jo nyt ollut pitkä ja työntäyteinen. Yhteisymmärrykseen pääseminen hallituksessa on vaatinut monta luovaa ratkaisua. Yhdessä ministerikollegani Thomas Blomqvistin kanssa olemme tehneet pitkää päivää ja välillä myös yötä tämän uudistuksen parissa.

 

Kova työ tuotti tulosta. Pohjanmaan osalta sote-rahoitus on nyt selvästi parempi kuin lausuntokierroksella olleessa esityksessä. Esimerkiksi  kaksikielisien palveluiden järjestämiseen kiinnitetään nyt enemmän huomiota. Ns. kaksikielisyyskertoimen  korotus merkitsee Pohjanmaan hyvinvointialueelle noin 9,4 miljoonaa euroa enemmän vuosittain. Se on paljon rahaa esimerkiksi vanhuspalveluiden kannalta.

 

 

Demokratian näkökulmasta on keskeistä, että tulevilla hyvinvointialueilla on riittävä itsehallinto. Verotusoikeus on aidon itsehallinnon tärkeä edellytys, jotta hyvinvointialue voi itse päättää sekä tuloista että menoista. Hallitus on siksi sitoutunut siihen, että maakuntaveroa koskevan lainsäädännön on oltava valmis tämän vaalikauden aikana, jotta vero voidaan ottaa käyttöön vuonna 2026. Jos aikataulu ei pidä, hallitus tulee vuoden 2022 kehysriihen yhteydessä pitämään huolen siitä, että hyvinvointialueiden rahoituspohja on riittävä. Tämä on keskeistä, jotta voimme turvata laadukkaat sote-palvelut kaikkialla Suomessa.  RKP teki tämän eteen kovasti töitä. Ja lopputulos on nyt huomattavasti parempi.

Lausuntokierroksen jälkeen hallitus on myös parantanut yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden asemaa. Tämä on tärkeää, koska tarvitsemme myös jatkossa esimerkiksi yksityisiä lääkäriasemia ja kolmannen sektorin ylläpitämää ikäihmisten palveluasumista. Toimivia palvelukonsepteja ei tule heikentää.

 

 

Sairaanhoidosta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta koko Pohjanmaan yhteistä sairaalaa. Nykyinen hallitus päätti jo aiemmin antaa Vaasan keskussairaalalle laajan päivystyksen. On hienoa, että sekä Seinäjoella että Vaasassa on nyt laajan päivystyksen sairaala.

Lopuksi haluan vielä todeta, että arvostan Vaasan kaupungin ja viranomaisten toimintaa vaikeassa koronatilanteessa. On toimittu nopeasti ja päättäväisesti niin kuin pitääkin ja koronatartuntaluvut ovat lähteneet selkeään laskuun. Meidän kaikkien on nyt yritettävä jaksaa tehdä kaikkemme, jotta kehitys jatkuisi myönteisenä.

Anna-Maja Henriksson
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uusimaa
RKP, Vaasan vaalipiiri