Kolme konkreettista ehdotusta ruotsinkielisen hoidon parantamiseksi

- Tarvitsemme uuden rahoitusmallin soteuudistukselle, joka takaa hyvän ja yhdenvertaisen hoidon kaikille. Sitä nyt ehdotettu malli ei tee, Bergqvist sanoo. 

Uusi väitöskirja Helsingin yliopistossa osoittaa, että Suomessa ei ole tutkittu kielen merkitystä hoidossa, kun on kyse hyvän suhteen luomisesta lääkärin ja potilaan välille. Kun THL muutama vuosi sitten listasi 600 terveydenhuollon laatutekijää, mikään niistä ei koskenut kieltä.

-Tämä osoittaa, kuinka laaja ymmärtämättömyys on kielen tärkeydestä terveydenhuollossa. Emme voi puhua yhdenvertaisesta hoidosta, jos ruotsinkieliset potilaat kokevat jatkuvasti suurta epävarmuutta, koska viestintä terveydenhuollon työntekijöiden kanssa ei toimi, Bergqvist sanoo.

Sote-uudistuksen myötä syntyy 8 kaksikielistä maakuntaa. Bergqvist ehdottaa, että maakunnissa, joissa kielellinen jakautuminen on epätasaista, asetetaan ruotsinkielisten hoitoketjujen johtaja.

- Tällaisen johtajan nimenomainen tehtävä olisi varmistaa, että ruotsinkieliset potilaat tapaavat ruotsinkielistä henkilökuntaa ja että koko hoitoketju toimii ruotsiksi, Bergqvist sanoo.