Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.7.–31.12.2020

06.05.2020 klo 18:00
Ryhmäpuheenvuoro 6.5.2020, Eva Biaudet, Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Arvoisa puhemies,

 

Suomen aikeissa osallistua jälleen EU:n taisteluosaston tämän vuoden jälkipuoliskon valmiusvuoroon ei ole mitään dramaattista.

Saksa johtaa näitä eurooppalaisia nopean toiminnan joukkoja. Suomi on osallistunut kuusi kertaa aiemmin – ensimmäisen kerran vuonna 2007.

Tämä kuuluu maamme kansainvälisiin velvoitteisiin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että Suomen tulee olla aktiivinen ja solidaarinen toimija, jotta kansainvälinen yhteisö kykenisi reagoimaan nopeasti kärjistyviin kriiseihin ja katastrofeihin. Se on tärkeä osa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tältä osin Suomelta odotetaan uskottavaa ja johdonmukaista toimintaa.

Maallamme on vahvat perinteet rauhanturvaoperaatioihin osallistumisessa. EU:n taisteluosasto perustuu eri toimintamalliin, mutta EU:n taisteluosaston tehtäviin kuuluu myös se, että se tarvittaessa voidaan asettaa YK:n käytettäväksi, jos YK sitä pyytää.

 

Vaikka EU:n taisteluosastokonsepti hyväksyttiin jo vuonna 2004, ja se on ollut valmiudessa vuodesta 2007, ei EU:n taisteluosastoja ole vielä koskaan käytetty varsinaisissa kriisinhallintatehtävissä. Valmiusjoukon lähettämiseen vaaditaan jäsenmaiden erillinen päätös. Yksimielisen päätöksen tekeminen edellyttää yhteisen tilannekuvan muodostamista. Siinä ei olla onnistuttu.

Toinen syy siihen, että taisteluosastoa ei ole käytetty, on valitettavasti taloudellinen. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon kulloinkin osallistuville maille. Tältä osin Suomi suhtautuu myönteisesti yhteisrahoituksen lisäämiseen, mikä on merkille pantavaa. Athena-rahoitusmekanismia olisi nyt uudistettava siten, että EU:n sotilaallisesta kriisinhallinnasta aiheutuva taloudellinen taakka jaettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden kesken. On suorastaan noloa, jos kriisinhallintaoperaation jarruna on se, että rahoituksesta ei ole päästy yksimielisyyteen.

Nopean toiminnan joukkojahan ei tarvita usein. Sellaiset tilanteet ovat harvinaisia. Mutta silloin EU:n on kyettävä toimimaan.

YK:n tukeminen on keskeinen mahdollinen tehtävä, kuten valtioneuvoston selonteossa todetaan. EU:n taisteluosastoa tulisi voida käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota.

Jos esimerkiksi kyettäisiin päättämään YK-operaatiosta Luoteis-Syyrian pahoin kärsineessä Idlibin maakunnassa, nopean toiminnan joukot voisivat toimia esitehtävissä ja olla paikan päällä ennen suurempien kriisinhallintajoukkojen saapumista.

 

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että EU:n taisteluosastoon osallistuminen antaa maamme puolustushenkilöstölle arvokasta kokemusta, jonka avulla voimme kehittää omia puolustusjärjestelmiämme.

Osallistumisen hyötyjä on aina arvioitava riittävän laajasta näkökulmasta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n mielestä Suomen osallistuminen pieninkin panoksin eri tehtäviin edistää maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita. Meidän tulee olla paikalla, oppia ja tutustua tilanteeseen – se lisää sekä vaikutusvaltaa että uskottavuutta.

 

EU:n toimintakykyä ja yhteistä politiikkaa on vahvistettava. Taisteluosastotoimintaan osallistuminen on osa Suomen panosta EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon. Se on myös konkreettinen panos EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamiseen, mikä on myös Suomen etu.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uusimaa
RKP, Vaasan vaalipiiri