Elintarvikealan lakot ja viime tiistain työsulku on pistänyt maamme kotieläintilat kireälle. Työtaistelun vaikutukset tulevat alkutuotannon puolella olemaan pitkäaikaisia. Laskentojen mukaan eläintilat joutuvat siivoamaan työtaistelun jättämän sotkun vielä syksyllä. Pahin tilanne on eläimille, joita on jouduttu poisjääneiden kuljetusten vuoksi pitämään ahtaissa tiloissa.

Elintarviketeollisuuden (ETL) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut ovat jättäneet selvän jäljen maamme eläintiloihin, tilanne on erityisen ongelmallinen sikaloissa. Teurastuksen keskeytyminen on johtanut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta vaaralliseen tilanteeseen. Tilanteen jatkuessa eläimiä jouduttaisiin teurastamaan tilan puutteen vuoksi. Enää ei ole kysymys vain työtaistelusta vaan eläinsuojelukysymyksestä.

Hallituksen puolella eläinten hyvinvointiin on viime vuoden aikana panostettu erityisesti: Uusi eläinlääkintähuoltolaki astui voimaan marraskuussa 2009; Keskus eläinten hyvinvoinnille on perustettu Helsingin Yliopistoon; On otettu käyttöön eläinten hyvinvointiin kohdistuvia tukia, joiden ehdot ylittävät lainmukaiset minimivaatimukset; Eviran alaisuuteen on perustettu 15 valvontaeläinlääkärin virkaa, joiden palkkaus on tällä hetkellä meneillä ja kuntien uusille valvontaeläinlääkärinviroille on varattu 4,7 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioon. Tuottajajärjestöt ja kotieläintilat ovat oma-aloitteisesti ryhtyneet toimiin ja ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä hyvinvointijärjestelmää. Maamme hallitus ja maataloustuottajat ovat selvästi ottaneet kantaa hyvän eläinpidon puolesta, ottaako maamme elintarvikeala, sen teollisuus ja työntekijät?

Tuottajajärjestöt ovat laajasti toivoneet elintarvikealalle pikaista sopua. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tilojen taloudellinen tilanne heikkenee selvästi, kun teurastustili viivästyy. Huolimatta elintarviketyöläisten lakosta, alkutuotantotiloilla laskut on maksettava. Tämä ei edesauta maatilojen jo tukalaa taloudellista tilannetta. Kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyvylle työtaistelun vaikutukset ovat myös tietenkin aina haitalliset. Menetettyjä markkinaosuuksia on aina vaikea ottaa takaisin.

Valopilkkuna tilanteessa voidaan pitää pienimuotoisen toiminnan, esimerkiksi leipomo- ja teurastamotoiminnan, profiilin kohotus. Tämänhetkinen tilanne osoittaa selvästi, että pienmuotoisen elintarvikejalostuksen toimintaedellytykset toimittaa ruokatuotteita sekä kauppoihin että suoraan kuluttajille ovat tämänkaltaisessa tilanteessa todella vahvoina. Pienmuotoista toimintaa tulisikin tukea hankintakriteereitä ja lähituotetun ruoan jakeluteitä uudistaen. Pienille toimittajille tulisi antaa oikeudenmukaiset kilpailumahdollisuudet, tämä tarkoittaa muun muassa virkamenettelyn uudelleensuuntautumista.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP

KeskiPohjanmaan lehden eduskuntakolumni viikolla 17