Välikysymys hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta

04.04.2017 klo 15:00

Arvoisa puhemies,

Näin alkuun on syytä muistuttaa, mikä on ollut koko sote-uudistuksen tavoite – hoitopääsyn parantaminen, terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hillintä.

Hallituksen mallissa hallinto on saanut aivan liian suuren roolin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä epäilee sitä, että ratkaisu ongelmiimme olisi uusi hallinnon taso.

Nyt huomio kohdistuu jättimäiseen hallintokoneistoon mutta ei siihen minkä pitäisi olla uudistuksen selkeä tavoite: helpompi pääsy lääkäriin ja muuhun hoitoon.

Hallituksen toimet eivät myöskään johda mihinkään todelliseen maakuntien itsehallintoon. Kunnilta viedään rahat ja päätösvalta - ja tilalle tarjotaan valtion ohjauksessa olevia maakuntia. Ei ole vaikea aavistaa, että maakunnat heti alusta alkaen painivat suuren demokratiavajeen kanssa.

 

Arvoisa puhemies,

Jotkut – muun muassa peruspalveluministeri Juha Rehula – ovat ihmetelleet miksi RKP haluaa sosiaalihuollon ja vanhustenhuollon jäävän kuntiin. Ensin haluan todeta, että meidän näkemyksemme ei pitäisi olla yllätys kenellekään. Tätä mieltä olimme viime vaalikaudella ja tätä mieltä olemme myös nyt.

Olemme hyvin huolestuneita siitä, mitä tapahtuu sosiaalihuollolle ja vanhustenhuollolle – äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta puhumattakaan, jonka tulevaisuus on ilmeisesti täysin auki. Sosiaalihuolto edellyttää paikallistuntemusta ja sen tulee olla ihmisläheistä. Tämän vuoksi vastuu sosiaalihuollosta tulee antaa kunnille.

Ministeri Risikko ja kokoomus ovat julkisuudessa esittäneet ajatuksen, että kaupungit ja kunnat saisivat jatkaa hoitopalvelujen tuottamista. RKP pitää ajatusta tervetulleena, mutta painottaa, että tämän tulisi koskea tasavertaisesti kaikkia kuntia. Haluaisimme nähdä tämän myös avauksena siitä, että kunnat saisivat pitää sosiaalihuollon ja vanhustenhuollon itsellään.

 

Arvoisa puhemies,

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää valinnanvapautta hyvänä asiana. Mutta mitä tekee hallitus? Palvelusetelien käytön laajentamisen sijasta – mikä olisi fiksuinta ja suosisi myös pieniä terveysalan yrityksiä ja kolmatta sektoria – päätetään lähteä toteuttamaan valtavaa operaatiota, jonka lopputulosta ei tiedetä ja josta monet asiantuntijat varoittavat.

Valinnanvapaus voidaan toteuttaa kymmenillä eri tavoilla. Hallitus on valinnut vaikeimman tien. Hallituksen mallin mukaisesti julkinen terveydenhuolto yhtiöitettäisiin laajamittaisesti ja kerralla. Meidän selkeä näkemys on, että hallituksen valinnanvapausmalli ei ole tarkoituksenmukainen. Se on liian monimutkainen, luo massiivista byrokratiaa ja uhkaa nostaa hoidon kustannuksia – vaikka päinvastaista yritetäänkin väittää.

 

Hallituspuolueiden puheenjohtajat eivät ole olleet vakuuttavia puolustaessaan valinnanvapausmalliaan vaalitenteissä ja muissa yhteyksissä. On muun muassa annettu ymmärtää, että lainsäädännöllä voidaan turvata, että pienet terveysyritykset voivat toimia jatkossakin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vastuussa olevat ministerit eivät halua nähdä mitä on tapahtumassa maassamme.

Puhuin äskettäin hammaslääkärin kanssa Pohjanmaalta. Hän on viisi vuotta työskennellyt yksityisellä hammaslääkäriasemalla, jonka hän on itse perustanut ja jossa on 14 työntekijää. Useat suuret hoitoalan yritykset ovat olleet nyt yhteydessä häneen ja haluavat sote-uudistuksen vuoksi ostaa hammaslääkäriaseman. Hän ei halua myydä vaan jatkaa kuten aiemmin pienimuotoista toimintaa ja henkilökohtaiset potilassuhteet säilyttäen.

Viesti on kuitenkin se, että pienet asemat eivät pysy hengissä uudistuksen jälkeen. Jättiyritykset ostavat tässä maassa joka viikko pieniä klinikoita ja asemia, jotka ovat myös erittäin kannattavia.

 

Arvoisa puhemies,

Tällaista kehitystäkö me haluamme? Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei tätä halua.

Nyt tarvitaan aikalisä. Kyse on suuresta ja tärkeästä uudistuksesta. Antakaa riittävästi aikaa valmisteluun ja toimeenpanoon. Ainoa kestävä ratkaisu on myös antaa kielivähemmistön vaikuttamistoimielimelle maakunnassa sitovaa päätäntävaltaa.

Kokeilkaa malleja yksittäisissä maakunnissa ja katsokaa miten ne toimivat ennen koko uudistuksen ajamista.

 

Nyt epävarmuus on suuri ja asiantuntijoiden varoitukset lukuisia. Uskon, että me kaikki voimme olla ainakin yksimielisiä siitä, että pitäisi olla kiellettyä pelata uhkapeliä ihmisten terveydellä.

Kannatan epäluottamuslause-ehdotusta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44