Arvoisa puhemies,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa pitkälti hallituksen ja valtiovarainvaliokunnan näkemyksen taloustilanteesta. Tämän vuoksi meidän oma varjobudjettimme päätyy samaan loppusummaan kuin hallituksen budjetti. Näkemyksemme kasvun lisäämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta on kuitenkin kolmessa ratkaisevassa kohdassa erilainen. Katsomme, että koulutukseen ja tutkimukseen pitää panostaa. Toiseksi haluamme perhepoliittisen kokonaisuudistuksen – siitä on hahmotelma ja laskelmat meidän vaihtoehtobudjetissamme. Kolmanneksi katsomme, että Suomen on viennistä riippuvaisena maana kannettava vastuunsa kansainvälisestä kehitystyöstä ja kriiseistä myös tässä taloustilanteessa.
Arvoisa puhemies,
kun arvioidaan eduskunnan lisäämiä budjettimäärärahoja – siis valtiovarainvaliokunnan tekemiä lisäyksiä – esiin voi nostaa sekä myönteisiä että kielteisiä asioita. Ensin joitakin olennaisia poimintoja myönteisistä. Pidämme tervetulleina lisäresursseja koulujen kerhotoimintaan sekä panostusta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Sosiaalipuolella tehdään lisänpanostus päihdehoitoa tarvitseviin naisiin. Tämä on hyvä, mutta mihin on jäänyt panostus turvakotien määrän lisäämiseksi. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimuksen noudattamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa pidimme huolta resurssien varaamisesta 25 uuden turvakodin perustamiseen maahamme, mutta mihin jäi hallituksen panostus?
Arvoisa puhemies,
panostukset vientiä edistäviin toimenpiteisiin ovat hyviä, ja mainitsen erityisesti lisämäärärahan Viexpolle, joka tekee hyvää työtä yhdellä maamme vahvimmin vientiin suuntautuneella alueella, Pohjanmaalla. Hyvää on myös se, että on sovittu varojen antamisesta maatalousneuvontaan, 4H-järjestöille, Suomen ammattikalastajaliitolle, Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen tekemään tärkeään työhön sekä se, että Metso-ohjelma saa lisämäärärahoja.
Mutta valtiovarainvaliokunnan mietintö sisältää myös erittäin arveluttavia hankkeita. Mitä on ajateltu tehdä tällä ”surullisen kuuluisalla” lisämäärärahalla maahanmuuttoa koskevaan tiedotustoimintaan? Aikooko UM käyttää 250 000 euroa tiedottamiseen siitä, että Suomi on surkea maa, johon maahanmuuttajien ei kannata tulla. Yksi hallituksen lausumista tavoitteista maahanmuuttopolitiikan osalta on, että Suomen ei pidä olla vetovoimainen maa – tänne ei pidä tulla tarpeettomasti. Tätä viestiäkö halutaan vahvistaa tiedotuskampanjalla? Ruotsalainen eduskuntaryhmä kyseenalaistaa voimakkaasti tällaisen asenteen ja katsoo, että tämän sijaan pitäisi panostaa kampanjoihin, joilla luodaan tietoisuutta maahanmuuton mahdollisuuksista.
Se, että Folktingetin eli Suomenruotsalaisten kansankäräjien lisämääräraha puuttuu budjetista jo toisena peräkkäisenä vuotena, on epäkohta. Kyse ei ole suuresta määrärahasta, mutta suomenruotsalaisten etujen valvominen ei ole kovin korkealla hallituksen tärkeysjärjestyksessä. Tulemme kuitenkin ehdottamaan lisärahoitusta Folktingetin toimintaan.
Valitettavasti Folktingetin lisämäärärahan jättäminen pois budjetista on linjassa eilisen päätöksen kanssa olla turvaamatta kielellisiä oikeuksia maassamme sanomalle ei sille, että aidosti kaksikielinen maakunta Pohjanmaalla saisi laajan päivystyksen sairaalaa Vaasaan.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on arvostellut hallitusta poikkeuksellisen voimakkain sanoin tästä päätöksestä, jota pidämme syrjivänä ja päätös ei vahvista maan kaksikielisyyttä. Myös päivystysuudistus on budjettilaki – mikä osaksi selitys, mutta ei missään nimessä puolustus sille, että hallitus on vienyt uudistuksen läpi farssimaisessa ja oikeusvaltiolle arvottomassa menettelyssä. Myös tämän eduskunnan pitäisi havaita, että perustuslakiasiat pitäisi käsitellä perusteellisesti ja että vievät siihen kuluvan ajan.
Mutta takaisin päivystysuudistukseen budjettilakina. Lailla hallitus haluaa saada noin 37 miljoonan euron nettosäästöt ensi vuonna. Haluan tässä huomauttaa, että hallituksella ei ole taloudellisia argumentteja sanoa ei laajalle päivystystoiminnalle sekä Vaasassa että Seinäjoella. Ministeriön asiantuntemus on vahvistanut, että 12+1 -malli ei tule kalliimmaksi. Tämän vuoksi pidämme käsittämättömänä, että hallitus ei tarttunut tilaisuuteen ja valinnut ratkaisua, jota perustuslakivaliokunta piti parhaana kielellisestä näkökulmasta ja johon oltaisiin oltu kaikkein tyytyväisimpiä sekä Vaasassa että Seinäjoella.
Sen lisäksi hallituksen olisi tullut kuunnella meidän toistuvasti esittämiämme varoituksia siitä, että sen ei tulisi heikentää julkista infrastruktuuria yhdellä maamme vahvimmin kasvavalla vientialueella, Vaasan seudulla.
Arvoisa puhemies,
budjetin arvoa voidaan arvioida sen perusteella, miten suuret työllisyysvaikutukset sillä on. Tässä hallitus onkin ponnistellut aika lailla, mutta kuitenkin hallituksen piiristä kuuluu ääniä, joiden mukaan työllisyyspoliittisia tavoitteita ei saavuteta. Tämä on vakavaa, ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa edelleen uusia rohkeita toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Merkittävä askel olisi perhepoliittisen uudistuksen käynnistäminen, ja tästä tuli eilen hallituspuolueista luupaavia signaaleja.
Kun päätämme vuotuisesta valtion talousarviosta, on myös pystyttävä ajattelemaan ennakkoluulottomasti yhteiskunnan uudistustarpeita ja harkitsemaan mihin tarvitaan yhteiskunnallista rahoitusta ja mihin ei. Meillä on oltava kykyä irrottautua kaavamaisesta ajattelusta.
Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on suhtautunut kriittisesti valtion jakamiin huomattaviin energiatukiin. Samoin kuin me varjobudjetissamme myös VATT katsoo, että nämä määrärahat pitäisi mieluummin panostaa tutkimukseen ja koulutukseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kysyy myös eikö päivälehtien varhaisjakelu pitäisi saattaa yhteiskunnan tuen piiriin. Asia voi vaikutta pieneltä, mutta sitä se ei ole. Asia voi kyllä kysyä ihmisiltä. Nykyisen kehityksen myötä monet asuvat paikoissa, joissa ei ole varhaisjakelua. Päivälehti on edelleenkin tärkeä osa tietoyhteiskuntaamme ja demokratiaamme. Tämän vuoksi on tärkeää taata jakelun sujuva toimivuus koko maassa.
Edellisen perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:
Sipilän hallitus esittää massiivisia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Koulutusleikkaukset muodostavat todellisen uhan opetuksen ja tutkimuksen laadulle, koulutuksen tasa-arvolle ja maamme kilpailukyvylle. Hallitus ei myöskään kiistattomasta tarpeesta huolimatta ole valmis uudistamaan perhevapaita, kotihoidontukea ja varhaiskasvatusta. Hallitus leikkaa lisäksi valtavasti kehitysavusta. Leikkausten seurauksena kehitysapu on vain noin 0,40 prosenttiin BKT:sta, ja leikkaukset kohdistuvat suoraan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Kehitysapuleikkaukset vaarantavat myös Suomen maineen vastuullisena ja luotettavana kansainvälisenä toimijana. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta
