Arvoisa puhemies,
Ruotsalaisella eduskuntaryhmällä on ymmärrystä sille, että Suomen nykyisessä taloustilanteessa tasapainoisen budjetin esitteleminen on vaikeaa. Kasvuluvut ovat heikentyneet, työttömyys jatkuu suurena ja työmarkkinat toimivat huonosti. Ei ole olemassa sellaista taikasauvaa, jolla tämä kaikki voitaisiin korjata.
Eräitä valopilkkuja hallituksen budjettiesityksessä toki on – kilpailukykysopimus tuo veronkevennyksiä, kotitalousvähennys kasvaa hieman, sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ja yritysten arvonlisäverosäännöksiä muutetaan.
Aluksi on kuitenkin syytä selvästi todeta, että Ruotsalaisen eduskuntaryhmän on vaikea löytää suurta visiota budjettikirjasta. Visioiden puute aiheuttaa oikeutettua huolta maamme tulevaisuudesta. Siksi hallituksen pitäisi nyt tulla esiin ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa uusilla ehdotuksillaan. Mutta mitä tekee hallitus? Mitään kurssimuutosta ei tarjota koulutuspolitiikassa siitäkään huolimatta, että lähes kaikki yhteiskunnalliset toimijat ovat pitäneet muutosta välttämättömänä. Hallitus tarrautuu kiinni massiivisiin koulutus- ja opintotukileikkauksiin kuin merirokko laivan pohjaan. Kun Suomi nousi 90-luvun kriisistä, se tehtiin panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen. Miksi nyt on toisin?
Korkeakoulujen asema on käynyt yhä vaikeammaksi. Yliopistomaailmassa esitetäänkin vuonna 2010 läpiviedyn yliopistolain muuttamista, koska tällä lailla ei olla onnistunut turvaamaan yliopistojen vakaata perusrahoitusta. Ryhmämme on koko ajan korostanut, että perusrahoitus on tärkeämpi kuin hallituksen ohjauksessa olevat kärkihankkeet.
On myös äärimmäisen vastuutonta ajaa ammatillisessa peruskoulutuksessa läpi 190 miljoonan euron säästöt vuodesta 2017 lähtien ilman, että hallitus on ensin hyväksynyt selkeän suunnitelman tai tiekartan niiden toteuttamisesta.
Arvoisa puhemies,
hallitus ei myöskään suuremmin ponnistele korjatakseen sitä voimakasta kehitysavun leikkausta, joka tehtiin tämän vuoden budjetissa.
Näin siitä huolimatta, että ulkoministeriön tekemä uunituore arvio toteaa, että kehitysyhteistyöjärjestöt ovat saavuttaneet hyviä tuloksia, ne toimivat kustannustehokkaasti ja että tämä on linjassa Suomen kehityspolitiikan ja ihmisoikeuksien kanssa.
Ulkoministeriön arviossa todetaankin, että hallituksen tulee lisätä kehitysapua. Juuri näin, toteaa myös Ruotsalainen eduskuntaryhmä. Hallitus on kuitenkin päättänyt pitää kehitysyhteistyöjärjestöjen määrärahan nykyisellä alhaisella tasolla.
Meidän tulisi päinvastoin taata toiminnallemme YK:ssa ja sen järjestöissä riittävät resurssit. Meidän on myös pidettävä huolta siitä, että kotikentällä toimivat kansalaisjärjestöt ja asiantuntijajärjestöt, kuten Nobelin rauhanpalkinnon saajan Martti Ahtisaaren CMI, voivat jatkaa tekemäänsä arvokasta työtä.
Arvoisa puhemies,
hallitus on itse luonut valtavia odotuksia työllisyyspaketilleen, mutta budjettiriihen sato jäi melko niukaksi. Työnvälityksen uudistaminen on kuitenkin hyvä ehdotus, ja ryhmämme on sitä pitkään vaatinut.
On myös selvää, että hallituksen työllisyyspaketilta puuttuu se tavoitetaso, jonka Suomi tarvitsee päästäkseen taas nousuun. Hallitus on sitoutunut tällä vaalikaudella 110 000 uuden työpaikan luomiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin, mutta työllisyyspaketissa ei ole riittävästi työkaluja tämän aikaansaamiseksi. Tarvitsemme lisää konkreettisia toimenpiteitä emmekä uusia työryhmiä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitteli kesäkokouksessaan Porvoossa 10 konkreettista toimenpidettä työllisyystilanteen parantamiseksi. Kuunnelkaapa kun luettelen ne lyhyesti: perhevapaiden uudistaminen siten, että saisimme lisää naisia työmarkkinoille, minityömallin käyttöönotto nuorille, työmarkkinatuen kannustavuuden lisääminen, yksityisen työnvälityksen mahdollistaminen, kotitalousvähennyksen korottaminen, paikallisen sopimisen avaaminen, työhyvinvointiin panostaminen, opintotuen tulorajojen korottaminen, ulkomaiseen työvoimaan liittyvän tarveharkinnan lopettaminen ja turvapaikanhakijoiden työn vastaanottamiseen liittyvien esteiden poistaminen.
Tarjoamme mieluusti toimenpidepakettimme hallituksen käytettäväksi. Luovumme kaikista tekijänoikeudellisista vaateista. Katsomme, että ihmiset on saatava kiireesti töihin. Toivommekin hallituksen lopettavan epäröinnin ja osoittavan sen sijaan toimeliaisuutta.
Mitä hallituksen sosiaalipolitiikkaan tulee emme voi hyväksyä vanhustenhuollon hoitohenkilökunnan vähentämistä. Hallituksen tulisi kuunnella Valviraa, jonka mukaan ihmisten oikeus hyvään hoitoon ei toteudu, jos hallitus kiristää henkilöstömitoitusta puhtaassa säästötarkoituksessa.
Emme myöskään kannata hallituksen esittämää päivystysuudistusta ja sairaaloiden alasajoa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä tulee pitämään tiukasti kiinni kaikkien kansalaisten oikeudesta hyvään hoitoon kohtuullisen matkan päässä sekä suomen että ruotsin kielellä. Kaikille maakunnille tulisi turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet päättää itse päivystyksen laajuudesta. Sanomme ei hallituksen esittämälle laajan päivystyksen 12:lle A-maakunnalle ja 6:lle B-maakunnalle!
Arvoisa puhemies,
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa, joka tulee myöhemmin keskusteluun tässä salissa, kiinnitämme suurta huomiota perhepolitiikkaan. Teemme ehdotuksen perhepoliittisesta kokonaisuudistuksesta, joka toisaalta raivaa tietä joustavuuden lisäämiselle perhe-elämän ja työn yhdistämisessä ja toisaalta nostaa naisten työllisyysastetta.
Muun muassa Akava on täysin samoilla linjoilla. Hallitus on sen sijaan päättänyt sulkea silmänsä nykyisen perhevapaajärjestelmän selviltä heikkouksilta.
Olemme valinnanvapauden ja joustavien keinojen kannalla perhe-elämän ja työn yhdistämisessä. Hallituksen on syytä muistaa, että me päättäjinä olemme vastuussa nykyisistä rakenteista – jos rakenteet ovat huonoja ja passivoivia, on oltava rohkeutta niiden uudistamiseen. Teemme tämän, kun esittelemme vaihtoehtobudjettiamme joidenkin viikkojen kuluttua.
