Välikysymyskeskustelu raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta

03.10.2017 klo 14:19
Ryhmäpuheenvuoro 3.10 2017, Mats Nylund.

Arvoisa puhemies,

Päätös rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle on perusteltu. Kilpailu, oikein toteutettuna, on perusteltua. Vaatimus kilpailun avaamisesta on peräisin EU:n neljännestä rautatiepaketista ja on sinänsä hyvä, että ministeri Berner on ollut aktiivinen asiassa.

Junaliikenteen terve ja käyttäjäystävällinen kehittäminen on keskeistä Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle ja RKP:lle. Meillä ei ole varaa vääriin ratkaisuihin tässä. Hallituksen suunnitelmat junaliikenteen kilpailutuksen aikaistamisesta eivät kuitenkaan vakuuta.

Tässä haluan korostaa, että yksityiskohdat eivät ole epäolennaisia. Päinvastoin yksityiskohdat voivat olla ratkaisevia kilpailutuksen onnistumiselle. Junat liikennevälineenä vaikuttavat monien ihmisten elämään ja arkipäivään. Tämän vuoksi pidämme viisaana, että eduskunta keskustelee tässä vaiheessa kaavaillusta prosessista. Haluamme vastauksia hallitukselta nyt, ennen kuin ajaudumme prosessiin, jota voi olla vaikea korjata myöhemmin. On itsestäänselvää, että kilpailutus tulee toteuttaa siten, että junaliikenne kasvattaa suosiotaan liikennemuotona. Toisena tavoitteena tulee olla palvelutason turvaaminen ja lippujen hintojen pitäminen kohtuullisella tasolla.

Suomen kaltaisessa pitkänomaisessa maassa – jossa on lisäksi eri raideleveys kuin muualla EU:ssa – ei ole kovin helppoa toteuttaa raideliikenteen kilpailutusta.      

Aivan perusedellytys kilpailun toimivuudelle on, että meidän on parannettava rataverkkomme kapasiteettia. Kuten toteamme välikysymyksessä: Uusilla operaattoreilla ei ole tilaa kasvaa pääosin yksiraiteisella rataverkollamme ilman investointeja. Tarvitsemme kaksoisraiteita, varsinkin Rantaradalla. Suurin pullonkaula sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä on Helsingin ja Tampereen välinen päärata. Jos todella haluamme kehittää rautatieliikenteestä kaikkein ilmastoystävällisimmän liikennemuodon, pääradan kapasiteettia on parannettava.

Pulaa vapaasta raidekapasiteetista Helsingin seudun paikallisjunille on huutava.

Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, miten vähän hallitus puhuu kilpailun avaamista koskevassa suunnitelmassaan siitä, miten rataverkon kapasiteettia parannetaan. Mitä hallitus vastaa konkreettisesti tähän? Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen tulisi laatia mekanismi, jolla varmistetaan jatkuvat investoinnit rataverkkoon.

Arvoisa puhemies,

Financial Timesin viime perjantain numerossa todettiin selkeästi näyttöä olevan siitä, että lopetetut valtion monopolit ovat olleet toimivia tietyillä markkinoilla mutta taas toisilla ei.

Tiedämme kaikki, että rautateiden henkilöliikenteen kilpailutus on vaativa hanke, jolloin erittäin olennaista on, kuten sanoin, että yksityiskohdat ovat oikein.

On erittäin tärkeää, että uudessa markkinamallissa on sopimuksia, jotka velvoittavat yritykset turvaamaan palvelun. Tavoitteena on tietenkin oltava rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuuden turvaaminen koko maassa.

VR:n säilyttäminen vahvana toimijana raideliikenteessä myös kilpailutuksen toteuttamisen jälkeenkin on tärkeää. Valtion panosta rautatieliikenteen kehittämisessä tarvitaan. Hallitus haluaa pilkkoa VR-Group Oy:n kolmeen erilliseen yhtiöön. Onko erillinen kalustoyhtiö ja erillinen kunnossapitoyhtiö tarpeen? Tässä haluamme kuulla, millaiset vahvat perustelut hallituksella on.

Lopuksi: Edellytyksenä kilpailutuksen toteuttamiselle on hyvä lainvalmistelu. Hallitus ei ole aina ollut kovin herkkä kuuntelemaan asiantuntijoita. Asiahan ei voi olla niin, että kuullaan valikoidusti neuvonantajia ja konsultteja, joilta saa haluamansa vastaukset, ja sitten ei kallisteta korvaansakaan arvostelijoille.

 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että junaliikenteen onnistunut avaaminen kilpailulle edellyttää merkittäviä investointeja rataverkkoomme riittävän raidekapasiteetin turvaamiseksi. Tämä edellytys ei tällä hetkellä täyty, eikä hallitus ole esittänyt kestävää ratkaisua tähän. Hallitus ei valmistelun aikana ole tasapuolisesti huomioinut eri asiantuntijatahojen näkemyksiä. Hallitus ei myöskään muuten ole pystynyt esittämään uskottavaa kokonaissuunnitelmaa junaliikenteen avaamisesta kilpailulle.

Tuemme yhteistä epäluottamuslausetta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri