Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Arvoisa puhemies,

Haluan heti aluksi sanoa, että on hyvä, että hallitus on tehnyt tämän tulevaisuusselonteon. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana minusta on välttämätöntä, että eduskunta syventyy aiheisiin, jotka ulottuvat päiväkohtaisia asioita kauemmas. Asiakirja on tärkeä väline etsittäessä tietä kohti kestävää kehitystä.

Ainakin kolmeen asiaan tarvitaan ymmärrystä työelämän muuttuessa. Ensinnäkin meidän on uudistettava sosiaaliturvaa. Toiseksi meidän on avattava silmämme sille, millaisia uusia mahdollisuuksia uusi ympäristöteknologia ja kiertotalous tarjoavat. Kolmanneksi meidän on rohkeasti uudistettava työelämäämme, esimerkiksi ottamalla käyttöön paikallista sopimista, joka perustuu luottamukseen ja vuoropuheluun työpaikoilla.

Yhtenä selonteon tärkeimmistä havainnoista on, että orastava talouskasvu – josta nyt alamme nähdä pilkahduksen – ei enää välttämättä takaa työllisyyden kasvua kuten aiemmin.

Talouskasvu tuo uusia työpaikkoja, mutta samalla monet perinteisistä töistä katoavat digitalisaation ja robotisaation myötä.

Hallituksen paperissa viitataan Maailman talousfoorumiin, jonka mukaan käynnissä oleva teollinen vallankumous hävittää teollisuusmaista ainakin viisi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä – se on paljon lyhyessä ajassa.

Meidän on kuitenkin varottava luomasta tulevaisuuden pelkoa. Myös historiallisessa katsannossa tiedämme, että kaikki tekninen kehitys on tuonut mukanaan jotakin hyvää. Työpaikkoja katoaa, mutta samalla avautuu uusia mahdollisuuksia.

Jakamistalous on keino eteenpäin pääsemiseksi. Tässä on olennaista, että pelisäännöt määrittelevä lainsäädäntö pysyy kehityksessä mukana. Tässä joudumme myös asettamaan kysymyksen siitä, millaisia uusia vaatimuksia jakamistalous asettaa sosiaaliturvalle.

Suomella on myös hyvät mahdollisuudet tulla johtavaksi maaksi kiertotaloudessa, jolla on merkittävä rooli eurooppalaisessa tulevaisuuskeskustelussa. Kyse on jätehuollosta, älykkäistä ratkaisuista kierrätyksessä, kestävästä elintarvikeketjusta ja biotalouden kierrosta. Tutkimuksella ja innovaatioilla luodaan edellytyksiä yrityksille, jotka etsivät meille niin tärkeitä vientimahdollisuuksia. Kiertotalous ja meidän kansalliset ja kansainväliset ilmastovelvoitteemme käyvät käsi kädessä – mitä parempia ja pitkäikäisempiä tuotteemme ovat ja mitä enemmän kierrätämme ja käytämme uudelleen, sitä vähemmän jätämme jätettä jälkeemme.

Arvoisa puhemies,

Jotta olisimme hyvin varustautuneita kohtaamaan työelämässä käynnissä olevan murroksen, mahdollisimman hyvä koulutus ja laaja sivistys ovat tarpeen. Tässä mielessä hallitus on väärillä raiteilla – emme voi viedä niin paljon resursseja koulutukselta kuin hallitus on tehnyt, jos haluamme selviytyä tästä yhteiskunnallisesta muutoksesta ehjin nahoin.

Työmarkkinoiden perusteellinen muuttuminen on suuri mullistus yhteiskunnassa. Tulevaisuuden työmarkkinoille on olemassa monia kehityspolkuja, ja jos ratsastamme aallonharjalla, pystymme ohjaamaan laudan sinne, minne sen haluamme. On tärkeää oivaltaa, että voimme olla mukana johtamassa muutosta ja huolehtimassa siitä, että pyrimme jatkossakin yhteiskuntaan, joka on tasa-arvoinen ja osallistava.

Tulevaisuuden työelämä vaatii myös perhevapaiden uudistamista. Haluamme lisää naisia työelämään ja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Tulevaisuuden työelämä – sen näemme jo nyt – tulee merkitsemään sitä, että yhä useammat kansalaiset tulevat työllistämään itse itsensä. Meidän tulee helpottaa yksinyrittäjien tilanne ja kannustaa heitä. Mutta myös yksinyrittäjillä ja pienyrittäjillä tulee olla oikeus sosiaaliturvaan. Tätä sosiaalista turvaverkkoa on laajennettava. Myös pienyrittäjän asema on otettava huomioon, kun hallitus on nyt päättänyt lähteä hahmottelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

Nykyisessä työelämässä nyt ja jatkossa tapahtuvat muutokset pakottavat meidät tarkistamaan näkemystämme työstä. Eri aloilta digitalisaation myötä vapautuvat resurssit voidaan kanavoida muille aloille, joilla ihmistyötä ei voida korvata. Ihmisen työpanosta tullaan tarvitsemaan myös asioissa, joita emme vielä tänään osaa kuvitella. Meidän on tarkistettava tapamme mitata talouskasvua ja hyvinvoinnin kasvua, koska bruttokansantuote ei enää ole väline, joka antaa oikean kuvan todellisuudesta.