Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:stä

15.02.2017 klo 15:00
Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 15.2.2017

Arvoisa puhemies,

on hyvä, että hallitus teki selonteon ja että pääsemme täällä keskustelemaan siitä. Tästä on annettava hallitukselle kiitos.

Selonteosta käy kauttaaltaan ilmi halua tarttua ongelmaan, se sisältää analyysin ja se kattaa laajan kentän. Kestävä kehitys ei koske vain ympäristöä, ilmastoa, taloutta tai sosiaalikysymyksiä. Se on kaikkea tätä, mutta lisäksi vielä paljon muuta.

Agenda2030:ssä on kyse myös kaikkien oikeudesta veteen, työhön ja terveyteen sekä erityisestä huomion kiinnittämisestä naisten ja tyttöjen oikeuksiin.

Kestävyys on kaikkein merkittävin perustavanlaatuinen asia – mitä maapallolla asumiseen tulee.

 

Samanaikaisesti ei kuitenkaan päästä siitä, että tässä tapauksessa ero sanojen ja todellisuuden välillä on suuri. Jos kestävää kehitystä tarkastellaan kokonaisvaltaisena tavoitteena eli tavoitteena, joka menee kaiken muun edelle, sen ohjausvaikutuksen tulee koskea kaikkia päätöksiä. Ilman poikkeuksia. Nyt asia ei ole näin.

Monella tavalla saa sen käsityksen, että hallitusohjelma ohjaa selontekoa eikä päinvastoin.

Kestävän kehityksen ei pidäkään olla mauste, jota sirottelemme vähän kaikkialle. Ei, vaan sen pitää olla itse pata, jossa keittäminen tapahtuu – se pitää siis asettaa lähtökohdaksi. Sen vuoksi tämän selonteon pitäisi ulottua yli hallituskausien.

Kiireesti ratkaisua vaativaa suuri kysymys on ilmastonmuutos. Mitä me täällä teemme? Määrääkö tämä politiikkaamme suunnan?

Panostus bioenergiaan on luonnollista meidän kaltaisessamme maassa, mutta mittakaavan pitää olla järkeenkäypä. Se ei voi olla ratkaisu koko energiahuoltoomme. On syytä uskoa, että hallituksen visio on liian optimistinen. Myös valtioneuvoston oma tuore selvitys toteaa, että jos metsänhakkuut kasvavat noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, niin hiilinielu puolittuu vuosina 2021-2030. Tämä voidaan nähdä varoituksena. Tässä meidän on turvattava tasapainoinen, kestävä kehitys.

Samanaikaisesti kun kansainvälisellä tasolla puhumme fossiilisten polttoaineiden tukien purkamisesta, kanavoimme päästökaupasta saatavat tulot saastuttaviin lähteisiin. Meidän on kohdennettava uudelleen päästökaupasta saatavia tuloja, jotta meidän kunnianhimoinen polttoainepolitiikkamme olisi myös uskottavaa.

Ehdottomasti itsestään selvänä ratkaisuna pitäisi olla päästökaupasta saatavien tulojen käyttäminen ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

 

Arvoisa puhemies,

kehitysapu on merkittävä osa ilmastopolitiikkaa. Aiheetta ei hallitus ole saanut risuja kehitysyhteistyöpolitiikastaan. Samanaikaisesti kun puhumme yhteistyöstä ja globaalista vastuusta leikkasimme viime vuonna 70 % YK:lle osoitettavista avustuksista. Emme panosta köyhimpiin – emme edes siinä määrin kuin tässä selonteossa toivotaan. Finnfund on rajallinen väline, joka ei vastaa kaikkiin tarpeisiin, ja harvoin kaikkein köyhimpien tarpeisiin.

Kestävä kehitys on myös asioiden tarkastelemista oikeasta näkökulmasta, syiden ja seurausten ymmärtämistä. Kestävä kehitys on vastuullista suhtautumista muuttoliikkeeseen. Olin joitakin viikkoja sitten Jordaniassa, maassa, jossa on 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista. Se on paljon enemmän kuin Eurooppaan viime vuonna saapuneiden pakolaisten määrä. Jordania kuitenkin selviää tästä – helppoa se ei ole, mutta he selviävät.

Samanaikaisesti meillä syntyy 35 000 turvapaikanhakijasta, joista ehkä vain 15 000 jää, eräänlainen kansallinen kriisi. Me täällä voisimme sen sijaan lukea tätä selontekoa – ja panostaa kotoutumiseen täällä kotimaassamme. Ja samalla voisimme toimia kestävän kehityksen mekanismien puolesta Euroopassa, todellisten mekanismien puolesta vastuun jakamiseksi, demokratiakehityksen ja rauhan puolesta toimimiseksi sotaan joutuneissa maissa. Sillä siellähän kaikki tänne tulleet haluavat ensisijaisesti asua.

On hyvä, että hallitus lupaa tiekartan kiertotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi paremmin. EU:n uuden jätedirektiivin tavoitteena älykkäiden ratkaisujen avulla vähentää syntyvän jätteen määrää.

Kuten tiedämme, kiertotaloudessa on myös suuri taloudellinen potentiaali.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet merkitsevät Suomen kaltaiselle maalle suuria mahdollisuuksia nousta uusien älykkäiden energiaratkaisujen globaaliksi edelläkävijäksi.

 

Suomi on vastuunsa tunteva kansainvälinen toimija. Olemme parempia kuin useimmat muut. Voisimme kuitenkin puhua vahvemmalla äänellä Euroopassa ja osoittaa, että me uskomme tosissamme kansainväliseen yhteistyöhön, siis siihen, että yhdessä me olemme vahvempia.

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:stä

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 15.2.2017

(muutoksia mahdollisia puhuttaessa)

 

Arvoisa puhemies,

on hyvä, että hallitus teki selonteon ja että pääsemme täällä keskustelemaan siitä. Tästä on annettava hallitukselle kiitos.

Selonteosta käy kauttaaltaan ilmi halua tarttua ongelmaan, se sisältää analyysin ja se kattaa laajan kentän. Kestävä kehitys ei koske vain ympäristöä, ilmastoa, taloutta tai sosiaalikysymyksiä. Se on kaikkea tätä, mutta lisäksi vielä paljon muuta.

Agenda2030:ssä on kyse myös kaikkien oikeudesta veteen, työhön ja terveyteen sekä erityisestä huomion kiinnittämisestä naisten ja tyttöjen oikeuksiin.

Kestävyys on kaikkein merkittävin perustavanlaatuinen asia – mitä maapallolla asumiseen tulee.

 

Samanaikaisesti ei kuitenkaan päästä siitä, että tässä tapauksessa ero sanojen ja todellisuuden välillä on suuri. Jos kestävää kehitystä tarkastellaan kokonaisvaltaisena tavoitteena eli tavoitteena, joka menee kaiken muun edelle, sen ohjausvaikutuksen tulee koskea kaikkia päätöksiä. Ilman poikkeuksia. Nyt asia ei ole näin.

Monella tavalla saa sen käsityksen, että hallitusohjelma ohjaa selontekoa eikä päinvastoin.

Kestävän kehityksen ei pidäkään olla mauste, jota sirottelemme vähän kaikkialle. Ei, vaan sen pitää olla itse pata, jossa keittäminen tapahtuu – se pitää siis asettaa lähtökohdaksi. Sen vuoksi tämän selonteon pitäisi ulottua yli hallituskausien.

Kiireesti ratkaisua vaativaa suuri kysymys on ilmastonmuutos. Mitä me täällä teemme? Määrääkö tämä politiikkaamme suunnan?

Panostus bioenergiaan on luonnollista meidän kaltaisessamme maassa, mutta mittakaavan pitää olla järkeenkäypä. Se ei voi olla ratkaisu koko energiahuoltoomme. On syytä uskoa, että hallituksen visio on liian optimistinen. Myös valtioneuvoston oma tuore selvitys toteaa, että jos metsänhakkuut kasvavat noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, niin hiilinielu puolittuu vuosina 2021-2030. Tämä voidaan nähdä varoituksena. Tässä meidän on turvattava tasapainoinen, kestävä kehitys.

Samanaikaisesti kun kansainvälisellä tasolla puhumme fossiilisten polttoaineiden tukien purkamisesta, kanavoimme päästökaupasta saatavat tulot saastuttaviin lähteisiin. Meidän on kohdennettava uudelleen päästökaupasta saatavia tuloja, jotta meidän kunnianhimoinen polttoainepolitiikkamme olisi myös uskottavaa.

Ehdottomasti itsestään selvänä ratkaisuna pitäisi olla päästökaupasta saatavien tulojen käyttäminen ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

 

Arvoisa puhemies,

kehitysapu on merkittävä osa ilmastopolitiikkaa. Aiheetta ei hallitus ole saanut risuja kehitysyhteistyöpolitiikastaan. Samanaikaisesti kun puhumme yhteistyöstä ja globaalista vastuusta leikkasimme viime vuonna 70 % YK:lle osoitettavista avustuksista. Emme panosta köyhimpiin – emme edes siinä määrin kuin tässä selonteossa toivotaan. Finnfund on rajallinen väline, joka ei vastaa kaikkiin tarpeisiin, ja harvoin kaikkein köyhimpien tarpeisiin.

Kestävä kehitys on myös asioiden tarkastelemista oikeasta näkökulmasta, syiden ja seurausten ymmärtämistä. Kestävä kehitys on vastuullista suhtautumista muuttoliikkeeseen. Olin joitakin viikkoja sitten Jordaniassa, maassa, jossa on 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista. Se on paljon enemmän kuin Eurooppaan viime vuonna saapuneiden pakolaisten määrä. Jordania kuitenkin selviää tästä – helppoa se ei ole, mutta he selviävät.

Samanaikaisesti meillä syntyy 35 000 turvapaikanhakijasta, joista ehkä vain 15 000 jää, eräänlainen kansallinen kriisi. Me täällä voisimme sen sijaan lukea tätä selontekoa – ja panostaa kotoutumiseen täällä kotimaassamme. Ja samalla voisimme toimia kestävän kehityksen mekanismien puolesta Euroopassa, todellisten mekanismien puolesta vastuun jakamiseksi, demokratiakehityksen ja rauhan puolesta toimimiseksi sotaan joutuneissa maissa. Sillä siellähän kaikki tänne tulleet haluavat ensisijaisesti asua.

On hyvä, että hallitus lupaa tiekartan kiertotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi paremmin. EU:n uuden jätedirektiivin tavoitteena älykkäiden ratkaisujen avulla vähentää syntyvän jätteen määrää.

Kuten tiedämme, kiertotaloudessa on myös suuri taloudellinen potentiaali.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet merkitsevät Suomen kaltaiselle maalle suuria mahdollisuuksia nousta uusien älykkäiden energiaratkaisujen globaaliksi edelläkävijäksi.

 

Suomi on vastuunsa tunteva kansainvälinen toimija. Olemme parempia kuin useimmat muut. Voisimme kuitenkin puhua vahvemmalla äänellä Euroopassa ja osoittaa, että me uskomme tosissamme kansainväliseen yhteistyöhön, siis siihen, että yhdessä me olemme vahvempia.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri